Tanus: KD kannustaa hallitusta ja työmarkkinajärjestöjä työllisyyttä tukeviin päätöksiin

9.12.2015 klo 15:50 Puheet

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei yhdy vasemmiston välikysymykseen, mutta kannustaa hallitusta ja työmarkkinajärjestöjä työllisyyttä ja talouskasvua vahvistaviin päätöksiin.

– Akuuttina helpotuksena työllisyysongelmiin esitämme, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisen vaihtoehtona tarjottaisiin mahdollisuutta käyttää viimeiset 100 päivää palkkatukeen tai starttirahaan. Näin työttömyysetuus otettaisiin aktiivikäyttöön, totesi ryhmäpuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Sari Tanus.

– Tänä syksynä olemme esittäneet yrittämisen kannusteiksi 5 prosentin yrittäjävähennystä verotukseen. Kasvun edellytyksiä vahvistaisimme myös panostamalla koulutukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

***

Välikysymyskeskustelu työllisyyspolitiikasta 9.12.2015
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe
Kansanedustaja Sari Tanus
Arvoisa puhemies,

Työpaikkojen luominen julkista sektoria paisuttamalla ja valtion velkaa lisäämällä ei vie maatamme eteenpäin. Sitä ei myöskään tee työmarkkinajärjestöjen historiasta kumpuava valtataistelu.  Välikysymyksessä esitetty huoli työllisyydestä on oikea, mutta ratkaisukeinot ovat vanhentuneet.

Hallituksen tehtävä on luoda puitteet talouskasvulle ja sen myötä työllisyysasteen nostamiselle. Nyt suunta on päinvastainen. Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut vuodessa 17 800 henkilöllä. Lokakuun lopussa kokonaan vailla työtä oli 8,7 prosenttia suomalaisista, vajaat 338 000.

Nyt on luotava hedelmällinen maaperä yritysten syntymiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Se syntyy, kun yhteiskunta kannustaa jokaista yksilöä ennen kaikkea omaan aktiivisuuteen, mutta hädän, heikkouden tai epäonnistumisen hetkellä myös tarjoaa turvaverkon. Tätä Euroopan laajuista, kristillisdemokraattista poliittista ideologiaa kutsutaan myös nimellä sosiaalinen markkinatalous.

Kokopäivätyön kannustimet ovat viime vuosina heikentyneet. Valitettavasti usein puolipäivätyöstä kokopäivätyöhön siirryttäessä käteen jää vähemmän rahaa.  Työnteon kannattamattomuus ei ole yksilön, vaan järjestelmän vika. Vastuu on poliittisilla päättäjillä.

Välikysymyksessä mainitaan perustulo, josta hallitus on luvannut tehdä kokeilun. Kansalaispalkka-tyylinen perustulomalli nostaisi tutkitusti entisestään kynnystä pienipalkkaisen työn vastaanottamiseen. Se ei tuo ratkaisua.

Sen sijaan KD:n kannustavassa perusturvassa työllistymisen kynnystä madalletaan koordinoimalla nykyiset tuet kuten työttömyysturva, toimeentulotuki asumistuki ja päivähoitomaksut palkan ja verotuksen kanssa kansallisessa, ajantasaisessa tulorekisterissä. Tuen suuruus määräytyy automaattisesti kotitalouden tilanteen mukaan, ja järjestelmä laskee etuuksien määrän. Tuki on edelleen harkinnanvarainen, ei siis perustulo, ja palkan noustessa tuet vähenevät lineaarisesti ilman kynnyksiä.

Kannustavan perusturvan selvittäminen Suomessa on nyt ajankohtaista, kun Kelan ja Verohallinnon järjestelmiä uudistetaan ja automatisoidaan. Toivomme, että malli selvitetään hallituksen perustulokokeilun yhteydessä.

Arvoisa puhemies,

Muistutamme hallitusta yli 55-vuotiaiden naisten vaikeasta työllisyystilanteesta. He ovat parhaassa työiässä, mutta heidät jätetään usein huomiotta työnhaussa.

Työttömyyden kasvaessa hallitus on itse asiassa vähentänyt aktivointitoimia; ne tavoittavat nyt 9000 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Myös nuorten työpajojen ja oppisopimuskoulutuksen rahoitusta on leikattu. Olemme vaihtoehtobudjetissa esittäneet ja vaatineet nuorisotakuun jatkamista sekä oppisopimuskoulutukseen, etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajoihin esitettyjen leikkausten peruuttamista.

Akuuttina helpotuksena työllisyysongelmiin esitämme, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisen vaihtoehtona tarjottaisiin mahdollisuutta käyttää viimeiset 100 päivää palkkatukeen tai starttirahaan. Näin työttömyysetuus otettaisiin aktiivikäyttöön.

Tänä syksynä olemme esittäneet yrittämisen kannusteiksi 5 prosentin yrittäjävähennystä verotukseen. Kasvun edellytyksiä vahvistaisimme myös panostamalla koulutukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Lopuksi eduskuntaryhmämme tahtoo viestittää työmarkkinajärjestöille, että nyt viimeistään on sopimisen aika. Myönteinen signaali on, että kolmikannassa on kuitenkin yritetty edistää paikallista sopimista. Olemme pieni maa, jossa asuu yhteistyökykyisiä ja -haluisia ihmisiä. Riitelyn ja vatuloinnin aika on ohi. Pisin ja tärkein matka, minkä ihminen – tai työmarkkinajärjestö – voi tehdä, on tulla puoliväliin vastaan. Ottakaa se askel.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei yhdy välikysymykseen, mutta vaatii hallitukselta ja työmarkkinajärjestöiltä pikaisia työllisyyttä ja talouskasvua vahvistavia päätöksiä.