Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy monilta osin valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sisältöön liittyen kansainväliseen puolustus- ja turvallisuusyhteistyöhön.
– Nykyistä hyvää puolustusyhteistyötä tulee jatkaa ja syventää niiltä osin kuin se on järkevää ja mahdollista. Yhteistyön jatkaminen puolustusliitto Naton kanssa on samoin luontevaa. Samalla on selvää, että mahdollinen jäsenyys puolustusliitossa vaatisi laajaa kansallista keskustelua ja yhteisymmärrystä, totesi ryhmäpuheenvuoron asiassa pitänyt kansanedustaja Antero Laukkanen.

– Kiirehdimme ajantasaisen tiedustelulainsäädännön valmistelua hybridiuhkien torjumiseksi, jotta muiden muassa Suojelupoliisi saisi riittävät työkalut tehtävänsä toteuttamiseksi.

Lue koko puhe:

KD:n ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 21.12.2016
Kansanedustaja Antero Laukkanen

Arvoisa puhemies,
Suomen vakaa yhteiskunnallinen tila on antanut meille mahdollisuuden harjoittaa itsenäistä turvallisuuspolitiikkaa. Mennyt ei ole tae tulevaisuudesta. Selonteossa todetaan, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristömme on keskellä voimakasta muutosta. Tämä varovainen ja diplomaattinen ilmaisu pitää paikkansa, mutta kuvastaa huonosti niitä uhkia, joiden keskellä tosiasiassa elämme. Parhaillaan maailmalla ja lähialueellamme on meneillään vakavia konflikteja, joihin ei näytä löytyvän ratkaisuja. Samalla uusia uhkakuvia piirtyy taivaanrantaan: Turkin kehitys herättää huolta, Isisin edessä oleva tappio Lähi-idässä voi johtaa kiihtyvään terrorismiin Euroopassa eikä edes EU:n kehitys näytä tällä hetkellä vakaalta.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy monilta osin selonteon sisältöön liittyen kansainväliseen puolustus- ja turvallisuusyhteistyöhön. Pohjoismaat, etenkin Ruotsi, ovat meille tärkeitä kumppaneita. Nykyistä hyvää puolustusyhteistyötä tulee jatkaa ja syventää niiltä osin kuin se on järkevää ja mahdollista. Yhteistyön jatkaminen puolustusliitto Naton kanssa on samoin luontevaa. Samalla on selvää, että mahdollinen jäsenyys puolustusliitossa vaatisi laajaa kansallista keskustelua ja yhteisymmärrystä. On todettava, että lähes koko puolustusjärjestelmämme on Nato-yhteensopiva ja meillä on Naton kanssa isäntämaasopimus.

Euroopan unioni esitettään selonteossa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimpänä toimijana. Olemme samaa mieltä. EU:n tulevaisuus ei kuitenkaan näytä tällä hetkellä niin vakaalta kuin voisi toivoa. Brexitin lisäksi EU-vastaisuus on nostanut päätään myös muissa jäsenmaissa. Eurokriisin ja pakolaiskriisin hoito osoittavat kuinka vaikeaa käytännön yhteistyö on kriisitilanteissa. Suomen tulee omalta osaltaan pyrkiä parantamaan yhteistyön edellytyksiä unionin sisällä, mutta samalla meidän ei pidä sinisilmäisesti luottaa EU:n tuomaan turvaan kaikissa tilanteissa.

Kiirehdimme ajantasaisen tiedustelulainsäädännön valmistelua hybridiuhkien torjumiseksi, jotta muiden muassa Suojelupoliisi saisi riittävät työkalut tehtävänsä toteuttamiseksi.

Selonteossa todetaan, että hallitsematon maahanmuutto Eurooppaan saattaa tulevina vuosina kasvaa entisestään. Tämä on äärimmäisen varovaisesti ilmaistu. Niin Afrikan kuin Lähi-idän väestöt ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosikymmeninä ja tulevat lähitulevaisuudessa kasvamaan kiihtyvällä vauhdilla. Väestönkasvu ja siihen liittyvät konfliktit, tulevat johtamaan yhä suurempaan ja hallitsemattomampaan muuttoliikkeeseen Eurooppaan ja myös Suomeen. Suomen tulee omilla toimillaan ja erityisesti EU:n jäsenenä pyrkiä estämään kielteisiä kehityskulkuja.

Vaikuttava ja oikein kohdennettu kehitysyhteistyö on avainasemassa konfliktien ja muuttoliikkeen ehkäisyssä. Selonteossakin todetaan, että kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ikävä kyllä valtioneuvoston sanat ja teot eivät kohtaa. Hallitus on leikannut rajusti kehitysyhteistyövaroista ja muuttanut hyväksi todetun kehitysyhteistyön painopistettä kohti kaupallista yhteistyötä. Kristillisdemokraatit eivät pidä järkevänä hallituksen suuntaa, vaan peräänkuuluttavat laajaa keskustelua ja lisää tukea kansalaisjärjestöjen tekemälle kehitysyhteistyölle.

Arvoisa puhemies,
Muutoksen keskellä on entistä tärkeämpää huolehtia kansallisesta turvallisuudesta. Se vaatii päättäväisyyttä, kansallista yhteisymmärrystä ja rehellisyyttä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee perustua rehelliseen arvioon omasta asemasta, toimintakyvystä sekä kansainvälisen yhteistyön tuomasta lisäarvosta turvallisuudellemme.