KD julkaisi ehdotuksensa ”soten korjaussarjaksi”. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden palveluiden sekä esimerkiksi it-järjestelmien pitäisi alkaa toimia yhteensovitettuna. Soten rahoitusmalliin on jäänyt monia ”valuvikoja”, joiden korjaamiseen KD julkaisee oman esityksensä. Keskeiset ongelmat liittyvät muun muassa puutteellisiin kannusteisiin toimia kustannustehokkaasti. Malli kohtelee alueita epäyhdenvertaisesti.
Suurin ongelma on kuitenkin hyvinvointialueiden aliresursointi. Sote-uudistus ei tuo säästöjä, mutta hyvinvointialueiden kriisiytyminen voi heikentää palveluiden laatua ja karsia palveluverkkoa.
– Osa hyvinvointialueista on hallituksen rahoitusmallin takia jo lähtötelineissä taloudellisesti elinkelvottomia. Mikäli rahoitusvajetta ei paikata, seuraavan hallituskauden aikana järjestelmä väistämättä repeää jostain kohtaa: joko hyvinvointialueille myönnetään lisää rahaa, tai hoidon laadusta ja palveluverkosta tingitään heikommin resursoiduilla hyvinvointialueilla, tai alueita joudutaan yhdistämään. On siksi tärkeää, että mahdollisimman pian hallitus tuo esityksiä, joilla rahoitusmallin valuviat korjataan, toteaa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.
Sote-uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia paitsi palveluiden toimivuuteen ja saatavuuteen, myös valtiontalouteen, kuntiin sekä palveluita tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiin.
– Hyvinvointialueet lähtevät myös aivan eri tilanteesta sen suhteen, miten paljon sairaanhoitopiireiltä siirtyy investointeja, velkoja sekä keskeneräisiä rakennusprojekteja. Investointien ohjausjärjestelmä ei tätä huomioi, vaan rakennuskannat ja siirtyvät velat vaikuttavat turhan paljon hyvinvointialueiden talouteen. Niiden ei pitäisi vaikuttaa varsinaisen hoitotyön resursseihin. Rahoitusmalli ei myöskään riittävästi huomioi eroja alueiden väestöpohjassa, ja väestökertoimen painotus syrjii ikääntyviä ja väestöään menettäviä alueita. Tämä kärjistää alueellisia terveyseroja, mikä on täysin vastoin uudistuksen tavoitteita, toteaa Essayah.
Hyvinvointialueet aloittavat joka tapauksessa vuodenvaihteessa, jolloin palveluiden sekä esimerkiksi it-järjestelmien pitäisi toimia saumattomasti yhteen.
– Hyvinvointialueilta on tullut selkeä viesti, että rahat eivät riitä lähtötilanteessa palvelutarpeeseen vastaamiseksi, ja toisaalta esitys ei sisällä riittäviä kannustimia terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen ja siten taittamaan kustannusten kasvua jatkossa, toteaa kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen.
– Sotemalli yhdistettynä samanaikaisiin muihin alaa koskeviin lakimuutoksiin päinvastoin uhkaa rikkoa nekin osat, jotka toimivat, kuten sujuvan kumppanuuden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Ehdotus myös tuottaa kunnille huomattavasti enemmän muutoskustannuksia kuin hallitus on vaikutusarvioinnissaan laskenut, toteaa Räsänen.
