KD:n puheenjohtaja Sari Essayah ja puoluesihteeri Asmo Maanselkä pitävät harmillisena sitä, että perustulokokeiluun esitettävä malli ei paranna riittävästi työnteon kannustimia ja on verotuksen suhteen ongelmallinen. Erityisesti yksinhuoltajien tilanne ei juuri nykyisestä kohene.

Perustulokokeilun eri malleja selvittänyt työryhmä suosittaa kokeiluun ns. osittaisen perustulon mallia, jossa 550 euron päälle rakentuu syyperusteiset etuudet. Eläkeläiset on tarkoitus jättää kokeilun ulkopuolelle.

– Jos Suomi haluaa olla edelläkävijä, se ottaisi mallia Britanniasta eikä perustulon pilvilinnoista. Kristillisdemokraattien kannustavan perustulon malli tekisi työn vastaanottamisesta aina kannattavaa, Maanselkä totesi.

Kristillisdemokraatit pitävät kuitenkin työryhmän aineistoa sekä tutkimustyötä erittäin ansiokkaana.

– Muissa malleissa näyttää olevan niin paljon ongelmia, että KD:n esittämä malli näyttää jääneen ulkopuolelle vain, koska kansallista tulorekisteriä ei ole saatu kehitettyä riittävän aikaisin eikä ole tarvittavaa lainsäädäntöä sen tueksi. Sen sekä negatiivisen tuloveron kokeileminen olisi edellyttänyt reaaliaikaisen tulorekisterin olemassaoloa, totesi Essayah.

– KD:n malli pohjautuu Iso-Britannian Universal Credit järjestelmään. Olemme erittäin iloisia siitä, että työryhmän arvioinneissa se on otettu vakavasti ja saanut hyvän vastaanoton ja kun kansallinen tulorekisteri saadaan kuntoon, sitä pidetään erittäin hyvänä vaihtoehtona. Kun tulorekisterin toteutuminen realisoituu, on kaikki edellytykset tätä työllisyyden ja kannustavuuden kannalta parasta mallia toteuttaa. Siksi tulorekisterin perustamista on kiirehdittävä, summaa Essayah.

KD:n ajamassa mallissa koko nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä korvataan yhdellä harkinnanvaraisella tukimuodolla, kannustavalla perusturvalla. Perusturvan määrä riippuu nykyjärjestelmän tapaan tarpeista, jotka ovat ihmisillä perhetilanteesta riippuen varsin erilaisia. Kun kaikki sosiaaliturvan muodot kootaan yhteen, voidaan valvoa, sitä että työnteko on aina kannattavaa. Näin on toimittu Britanniassa, jossa sosiaaliturva ei suinkaan ole Suomea merkittävästi heikompaa.

-Mallin hyödyt ovat monet. Kannustinloukut vähenevät, työttömyysloukut vähenevät, työllistymisveroasteet laskevat. On kannattavaa ottaa eri palkkatasoisia töitä. Nykyisessä järjestelmässä on kannattavaa työllistyä pääosin työttömyyttä edeltäneelle palkkatasolle. Byrokratialoukut vähenevät, kun etuudet yhdistetään yhdeksi. Näin työmarkkinoille hakeutumista ei estä paperisota tai hallinnon luomat esteet. Olosuhdemuutokset on helppoa tehdä netissä. Luukulta toiselle ei tarvitse juosta. Maksettuja etuisuuksia ei peritä takaisin tulojen noustessa, Maanselkä tiivistää.

KD:n eduskuntaryhmän järjestämässä Kannustava perusturva -seminaarissa alustivat ekonomisti Olli Kärkkäinen Nordeasta ja tutkija Ville-Veikko Pulkka Kelasta.