Maatalousvälikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Peter Östman (kd) moittii hallituksen toimettomuutta maatalouden kriisin hoidossa puheenvuorossaan välikysymyskeskustelussa. Östmanin mukaan suomalainen maatalous on todellisessa kriisissä ja hallitukselta olisi vaadittu pikaisia toimia maatalousyrittäjien tilanteen helpottamiseksi.
– Miksi hallitus ei tuonut maaseudun kriisipakettia toisessa lisätalousarviossaan? Esimerkiksi epäonnistuneen kaivostoiminnan tukemiseen hallitukselta löytyi satoja miljoonia.

Östmanin mukaan KD:n ja kolmen muun oppositiopuolueen jättämän välikysymyksen tarkoituksena on herättää hallitus toimimaan päättäväisesti ja nopeasti suomalaisen maatalouden pelastamiseksi.
– Kriisitunnelmista pitää löytää tie kohti parempaa tulevaisuutta. Kehittyvä ja kestävän kehityksen varaan rakennettu maa- ja metsätalous avaa samalla suuria mahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen. Puhdas ruoka ja innovatiivinen biotalous ovat tulevaisuuden valttikortteja, joiden avulla voidaan luoda uusia vientimahdollisuuksia ja uusia työpaikkoja.

***

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman (kd.)
Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheenvuoro 14.6.2016

Arvoisa puhemies,
Neljä oppositioryhmää Kristillisdemokraattien johdolla teki tämän välikysymyksen siitä yksinkertaisesta syystä, että suomalainen maatalous on pahimmassa kriisissä sitten 1800 -luvun nälkävuosien.

Maaseudun kriisi on syventynyt ja se on paljon vakavampi kuin viime hallituskauden lopulla, jolloin nykyinen pääministeripuolue uhkasi mittauttaa silloisen maa- ja metsätalousministerinä toimineen Petteri Orpon luottamuksen eduskunnassa.

Hallitusohjelman mukaan maatalouden kannattavuutta parannetaan tukien ennakkomaksatuksilla, lainoituksen keinoin, alentamalla tuotantokustannuksia sekä purkamalla normeja. Ennakkomaksujen sijaan maatalousyrittäjät ovat joutuneet odottamaan myöhästyneitä tukiaan ja pankit ovat kiristäneet lainanantoaan. Normienpurusta ei ole tietoa ja lomitusjärjestelmään on tullut heikennyksiä.

Det finländska lantbruket och den inhemska livsmedelsproduktionen har under senare år hamnat i en allt djupare kris. Ifall det inte vidtas konkreta och snabba beslut kommer lantbruket att gå en konkursvåg till mötes, samtidigt som den finländska livsmedelsproduktionen körs ned. Därför har den kristdemokratiska riksdagsgruppen, tillsammans med de gröna, vänsterförbundet och sfp, lämnat in en interpellation angående den undermåliga behandlingen av krisen inom lantbruket.

On aivan totta, että maaseudun ongelmat ovat alkaneet jo paljon aiemmin kuin tällä hallituskaudella. EU-aikana suomalainen maatalouspolitiikka on osin vaikuttanut kuin hölmöläisten peiton jatkamiselta; ensin on viety maatalouden toimintaedellytyksiä tekemällä maaseutua näivettävää politiikkaa, ja sitten yritetty paikata sitä maaseudun elinvoimaisuutta edistävillä EU-hankkeilla. Se on kuin jättäisi lehmän ruokkimatta pitkäksi aikaa, ja sitten kun se on kuoleman partaalla, alkaisi antaa sille teollisia lisäravinteita, jotta se pysyisi hengissä. Eihän sellainen ole millään tavalla viisasta.

Sekin on totta, että maataloutta kohdanneet haasteet johtuvat myös ulkoisista tekijöistä. Ongelmat ovat kuitenkin pahempia kuin vain vuosi sitten. Vaikeudet ovat kasaantuneet ja useita maaseutuyrittäjiä uhkaa akuutti likviditeettiongelma.

Maatalousyrittäjät, joiden kassavarat ovat loppu ja joille pankit eivät myönnä lainoja, odottavat ratkaisuja. Maatalousyrittäjät, jotka taistelevat byrokratian ja uupumisen kanssa, odottavat ratkaisuja. Selitysten aika meni jo. Nyt on tekojen aika.

Me välikysymyksen allekirjoittajat vaadimme hallitukselta välittömiä toimia maaseudun ahdingon helpottamiseksi. Hallitus olisi voinut lisätalousarviossaan myöntää lisämäärärahaa maatalousyrittäjien auttamiseksi, kuten maa- ja metsätalousministeri Tiilikainen esitti. Näin ei kuitenkaan tehty, vaikka se olisi ollut oikea signaali, joka olisi auttanut heitä jaksamaan pahimman yli ja mahdollistanut esimerkiksi hätälainojen saannin pankeista. Mikäli lisätuesta päätetään vasta syksyllä, siirtyvät maksatukset ensi vuoden puolelle. Siihen mennessä usea maatila uhkaa ajautua konkurssiin ja usea maatalousyrittäjä ajautua epätoivoon. Aikaa ei ole hukattaviksi.

Miksi hallitus ei tuonut maaseudun kriisipakettia toisessa lisätalousarviossaan? Esimerkiksi epäonnistuneen kaivostoiminnan tukemiseen hallitukselta löytyi satoja miljoonia.

Kesäkuun alussa hallitus hyväksyi sianlihan- ja maidontuottajille maksettavan väliaikaisen kriisituen lopulliset tukitasot. Mitään uutta rahaa ei siis tälle vuodelle ole tullut. Joulukuussa ilmoitettuihin tukitasoihin verrattuna esimerkiksi maidon tukeen tuli yhden sentin korotus. Kun kerran oli kyse valtion budjetissa joulukuussa hyväksytyistä tukimäärärahoista, olisi voinut olettaa, että kriisituen nimellä kulkevaa kansallista ja EU-tukea olisi voitu myöntää nopeutetulla aikataululla. Tukien pienet tarkistukset olisi varmasti saanut korjattua takautuvastikin.

Viime viikon perjantaina mavi tiedotti näyttävästi, että vuonna 2016 haettuja viljelijätukia on tavoitteena maksaa jo loka–joulukuussa noin 1,2 miljardia euron edestä. Aikaisemmin hakuvuoden tuet on maksettu seuraavan vuoden keväällä. On hyvä, että hallitus pyrkii aikaistamaan tukien maksatusta, mutta on tärkeää muistaa, ettei tälläkään toimenpiteellä anneta maatalousyrittäjille yhtään uutta euroa. Lisäksi kysyisin vastaavalta ministeriltä, että oletteko nyt täysin varmoja, että pystytte maksamaan tuet etukäteen kun aiemmin on ollut valtavia vaikeuksia maksaa tukia, joiden maksuaikataulua on siirretty eteenpäin?

Onko hallitus unohtanut miten maatalous toimii? Useat maatalousyrittäjät ostavat seuraavan kevään lannoitteet jo edeltävänä syksynä. Viime syksynä monet eivät uskaltaneet tehdä hankintoja vaan jäivät odottamaan kevään tukimaksatuksia. Kun tukien maksatukset viivästyivät, jäivät lannoitteet hankkimatta ja kevätkylvöt jouduttiin tekemään ilman lannoitteita. Tämä johtaa pienempiin satoihin. Maatalouden tehottomuutta lisäämällä ei saada Suomea kuntoon.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä julkaisi tammikuussa 2015 Keskustan viisi tavoitetta vuodelle 2025. Nämä tavoitteet ovat ilman muuta hyviä ja kannatettavia. Kukapa ei haluaisi Suomeen 200 000 uutta työpaikkaa ja kukapa meistä ei haluaisi, että kodeissa voidaan hyvin? Yllättävää näissä viidessä tavoitteessa oli se, ettei niissä puhuttu mitään maataloudesta. Olettaako Keskusta, että maaseudun autioituminen jatkuu vääjäämättömästi niin, ettei Suomessa juurikaan ole enää maatalousyrittäjiä ja elävää maaseutua vuonna 2025?

Samana päivänä, kun jätimme välikysymyksen maaseudun kriisistä, toinen hallituspuolue Kokoomus julkaisi maatalouden pelastusohjelman. Tuon ohjelman mukaan Kokoomus uskoo vahvasti maaseutuun ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Pelastusohjelma pitää sisällään lukuisia hyviä ehdotuksia byrokratian vähentämisestä, maatalousyrittäjien arjen helpottamisesta, biotalouden edistämisestä ja maataloustukien järkevöittämisestä. Kokoomuksen paperista herää kuitenkin kysymys: Kenelle te sen oikein teitte? Kenen pitää pelastaa maatalous? Miksi te ette hallituspuolueena aja näitä asioita ja pelasta maataloutta?

Hallituksen kolmas puolue Perussuomalaiset taas on ollut hiiren hiljaa, kun suomalainen maatalous on ahdingossa. Suomen maaseudun puolueen jälkeläinen on unohtanut juurensa ja antaa kahden muun hallituspuolueen keskenään päättää asioista. Jos Veikko Vennamo eläisi, olisi hän varmaankin syvästi järkyttynyt. Viime kaudella te vielä uskalsitte puolustaa maaseutua. Nyt teiltä tarvittaisiin hallituksessa tekoja, oppositiossa esitettyjen isojen puheiden katteeksi.

Traktorimarssin yhteydessä maanviljelijät tekivät laulun, joka kertoo heidän vakavasta tilanteestaan. Talonpojan taakka – kappale kertoo kaiken oleellisen. Laulussa sanotaan muun muassa näin: ”Valtio on armoton, Mavi aivan kohtuuton. Meidän virkavalta tää laittaa meidät nöyrtymään. Kukaan kauaa jaksa ei, Mavi meidän rahat vei”. Maaseutuviraston toiminta tukien maksatuksessa onkin ollut maatalousyrittäjien suurimpia huolenaiheita kuluvan kevään aikana. Myöhästyneistä tukien maksatuksesta on syytelty teknisiä ongelmia ja tietojärjestelmien kankeutta. Maa- ja metsätalousministeriö on sysännyt vastuuta itseltään Maaseutuvirastolle. Lopullinen vastuu järjestelmän toimivuudesta on kuitenkin ministeriöllä ja viime kädessä ministerillä ja hallituksella. Meidän on päästävä nopeasti pois tilanteesta, jossa tietojärjestelmät päättävät suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta.

Traktorimarssin yhteydessä ministeri Tiilikainen ilmoitti, että Mavi siirtyy ministeriön ohjaukseen ja, että tukiasioita hoitamaan asetetaan uusi hankejohtaja. Samalla annettiin ymmärtää, että Mavin ylijohtaja hyllytetään. Nämä toimenpiteet paljastuivat myöhemmin täysin nimellisiksi. Mitään todellisia muutoksia Mavin toiminnassa ei tapahtunut, eikä tukimaksatuksiin saatu vauhtia. Lisätalousarvion yhteydessä hallitus vihdoin heräsi esittämään lisäresursseja Maatalousvirastolle maataloustukien toimeenpanoa varten.

Välikysymyksen tarkoituksena on herättää hallitus toimimaan päättäväisesti ja nopeasti suomalaisen maatalouden pelastamiseksi. Kriisitunnelmista pitää löytää tie kohti parempaa tulevaisuutta. Kehittyvä ja kestävän kehityksen varaan rakennettu maa- ja metsätalous avaa samalla suuria mahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen. Puhdas ruoka ja innovatiivinen biotalous ovat tulevaisuuden valttikortteja, joiden avulla voidaan luoda uusia vientimahdollisuuksia ja uusia työpaikkoja.

Taloudellisten mahdollisuuksien lisäksi maataloudessa on kyse maamme huoltovarmuudesta. Ilmastonmuutos, talouskriisit ja aseelliset konfliktit voivat hyvinkin nopeasti vähentää merkittävästi ruokatuotantoa maailmanlaajuisesti. Emme voi tuudittautua sen varaan, että saamme hankittua halpoja elintarvikkeita ja energiaa ulkomailta kaikissa tilanteissa. Huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvitsemme toimivaa maataloutta, hajautettua energiantuotantoa ja elinvoimaista maaseutua tänään enemmän kuin pitkään aikaan. Lakkautettuja tiloja ja alas ajettua maatalous- ja elintarviketuotantoa ei hetkessä nosteta jaloilleen.

Suomi voi olla tulevaisuudessa paitsi omavarainen, myös vieraanvarainen. Suomi voi halutessaan olla maatalouspolitiikassa ”kolmannen tien” kulkija. Se vaatii meiltä kuitenkin kansallista ajattelutavan muutosta kolmessa asiassa.

Ensiksi se vaatii meiltä kotimaisen puhtaan ruuantuotannon nostamista yhdeksi kärkiprioriteetiksi päätöksenteossa. Toiseksi – vaikka puhetta omavaraisuudesta saatetaan pitää vanhanaikaisena, eivät ihmisen perustarpeet ole muuttuneet, 2000-luvun ihminenkin tarvitsee ruokaa. Rauhaa rakentavaa politiikkaa on pitää huolta kotimaisesta energian ja ruuantuotannosta kaikkina aikoina, riippumatta kansainvälisistä suhteista. Kolmas muutos, joka tarvitaan, on innovatiivisuuden nostaminen. Pitkällä tähtäimellä Suomen nostaminen tulevaisuuden ruuantuotannon edelläkävijäksi vaatii laajempaa näkökulmaa ja määrätietoista kehitystyötä.

Regeringes åtgärder, eller egentligen avsaknad av åtgärder, gällande skötseln av lantbrukskrisen förtjänar inte vårt förtroende. Lantbruksföretagarna hade en god anledning att förvänta sig att regeringen skulle lyssna på dem. Så har inte varit fallet, utan krisen inom lantbruket har fördjupats när regeringen endast gjort kosmetiska ändringar i väntan på nya anvisningar från Bryssel.

Edellä olevan perusteella teen seuraavan epäluottamuslause-esityksen:”Eduskunta katsoo, että hallitus ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimiin maatalousyrittäjien tilanteen parantamiseksi eikä hallitus ole ollut valmis käyttämään kaikkia sen keinovalikoimassa olevia mahdollisuuksia maatalouden kriisin ratkaisemiseksi. Tästä syystä eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”