Käräjäoikeusuudistus on merkittävä uhka oikeusturvan saatavuudelle

20.10.2017 klo 10:50 Uutiset

Eduskunnan lakivaliokunta hyväksyi tänään mietinnön käräjäoikeusuudistusta koskevasta hallituksen esityksestä, jossa esitetään seitsemän käräjäoikeuden lakkauttamista ja 21 käräjäoikeuden istuntopaikan sulkemista nykyisestä 57 paikasta. Valiokunnan oppositiojäsenet perussuomalaisia lukuun ottamatta jättivät asiassa yhteisen vastalauseen, jossa esitetään esityksen hylkäämistä. Yhtenä vastalauseen allekirjoittajana on Antero Laukkanen (kd). Viimeisin rakenneuudistus tapahtui vuonna 2010, jolloin käräjäoikeuksien määrä puolitettiin.

Hallituksen esityksen keskeinen tavoite on saavuttaa taloudellisia säästöjä. Raha ei kuitenkaan saa olla säätelemässä oikeusturvan saatavuutta.

Mielestäni saavutettavista säästöistä ei ole myöskään esitetty riittävää selvitystä. Päinvastoin itse pahoin pelkään, että uudistukseen sisältyy tosiasiallinen mahdollisuus lisäkustannusten kasvuun muun muassa lisärakentamistarpeista ja merkittävästi lisääntyvistä matkakustannuksista ja siitä tulevista oheiskustannuksista johtuen.

Uudistuksen ajoitus on myös huono, sillä esityksessä arvioidut säästöt painottuvat tuomioistuinten digitalisointia koskevaan AIPA-uudistushankkeeseen, jota on juuri kuitenkin päätetty siirtää vuoteen 2021.

Suurin huoleni kohdistuu kuitenkin kykyyn varmistaa oikeusturvan saatavuus jatkossa.

Oikeuslaitoksen tehtävänä on perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluvan oikeusturvan toteuttaminen. Uudistuksen myötä perusoikeuksien toteutumista tulisi heikentämään maantieteellisten etäisyyksien kasvaminen ja siitä aiheutuvan alueellisen yhdenvertaisuuden heikkeneminen. Vastaavasti kielellisiin oikeuksiin on tulossa merkittäviä heikennyksiä. Käräjäoikeuksien ja istuntopaikkojen lakkauttamisten myötä monien henkilöiden työmatkat venyvät myös kohtuuttoman pitkiksi.

Oikeusministeriössä asetetiin toukokuussa 2016 toimikunta valmistelemaan tuomioistuinviraston perustamista. Toimikunta antoi ehdotuksensa tänä keväänä ja ehdotti, että Suomeen tulisi perustaa tuomioistuinvirasto, joka huolehtisi tuomioistuinlaitoksen keskushallintoviranomaisen tehtävistä.

Ottamatta tässä vaiheessa kantaa viraston perustamiseen, pidän käräjäoikeusuudistusta ajankohdallisesti huonona huomioiden oikeusministeriön asettaman työryhmän ehdotuksen.

Olisi ollut tarkoituksenmukaista käsitellä ensin tuomioistuinviraston perustamista koskeva mahdollinen esitys, ja vasta sen jälkeen ottaa käsittelyyn tuomioistuinverkoston muutoksia koskevat uudistukset. Käräjäoikeusuudistuksen suunnittelu ja toteuttamisvaihtoehtojen arviointi kuuluisi nimenomaan tuomioistuinviraston ydintarkoitukseen, mikäli virasto perustetaan.