Tanus: Tunnin juna -konseptia tulee kehittää työmatkaliikenteen helpottamiseksi

31.1.2019 klo 18:03 Uutiset

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus korostaa, että toimivalla liikennejärjestelmällä on suuri vaikutus maamme elinkeinoelämän menestykselle ja maamme kansainväliselle kilpailukyvylle.

– Tavoitteiden saavuttaminen vaatii merkittäviä investointeja. Tunnin juna -konseptia tulee kehittää työmatkaliikenteen helpottamiseksi, Tanus sanoi KD:n ryhmäpuheenvuorossa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta.

– Erilaisia rahoitusratkaisuja pitää ottaa ennakkoluulottomasti tarkasteluun. Velkarahan käyttö keskeisiin hankkeisiin ei saa olla poissuljettu vaihtoehto. Panostukset liikenneverkkoon on merkittävä sijoitus tulevaisuuteen, joka tuottaa yhteistä hyvää koko kansakunnalle ja edistää tervettä aluekehitystä. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on sitoutunut lisäämään määrärahoja perusväylänpitoon ja löytämään rahoitusratkaisuja keskeisten liikennehankkeiden toteuttamiseen.

***

Kansanedustaja Sari Tanus (KD)
KD ryhmäpuheenvuoro VNS valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta 31.1.2019

 

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvoston selonteko liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on tervetullut ja odotettu asiakirja.  Tarvitsemme pitkäjänteisyyttä ja yli hallituskausien ulottuvaa suunnitelmallisuutta. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää selontekoa ja sen tavoitteita kannatettavina.

Hyvät suunnitelmat eivät yksin riitä. Ehdotetut toimenpiteet pitää pistää täytäntöön.  Liikennejärjestelmäsuunnitelman keskeisiä tavoitteita pitää kiirehtiä. Toimivalla liikennejärjestelmällä on suuri vaikutus maamme elinkeinoelämän menestykselle ja maamme kansainväliselle kilpailukyvylle. Tunnin juna -konseptia tulee kehittää työmatkaliikenteen helpottamiseksi.

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii merkittäviä investointeja.

Raideliikenteen osalta keskeisessä asemassa on pääradan kehittäminen. Tarvitsemme nopean ja luotettavan yhteyden pääkaupunkiseudulta Tampereelle ja Ouluun. Pääradan matka-aikojen lyhentämisellä on suuri merkitys maamme elinkeinolle ja niille kolmelle miljoonalle suomalaiselle, jotka elävät radan tuntumassa.  Päärata-hankkeelle olisi pitänyt saada suunnittelurahaa jo tämän vuoden budjettiin.

Alueellisen tasapainon säilyttäminen edellyttää myös itäradan ottamista tarkasteluun erityisesti Kouvolasta eteenpäin.  Tiehankkeista keskeisimpiä on myös valtatie kolmen parantaminen. Tällä hetkellä VT 3 on hyvin pitkään korjausta odottanut heikko lenkki, tulppa maatieverkostossamme.

Selonteossa todetaan, että kansainväliset yhteydet on turvattava kustannustehokkaasti. Lentoyhteyksien kehittäminen on avainasemassa myös Suomen viennin kannalta. Helsinki-Vantaan lentoasemaan on investoitu vahvasti, mutta muut kentät ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Muidenkin lentokenttien tehokkaampaa kehittämistä tarvitaan. Se palvelisi vahvasti tavoitetta lentoyhteyksien parantamisesta.

Liikennejärjestelmän kehittäminen ja alueellisten tarpeiden huomioiminen vaativat riittävää rahoitusta. Erilaisia rahoitusratkaisuja pitää ottaa ennakkoluulottomasti tarkasteluun. Velkarahan käyttö keskeisiin hankkeisiin ei saa olla poissuljettu vaihtoehto.  Panostukset liikenneverkkoon on merkittävä sijoitus tulevaisuuteen, joka tuottaa yhteistä hyvää koko kansakunnalle ja edistää tervettä aluekehitystä.

Rahoitusratkaisut pitää tehdä pitkäjänteisesti ja yli hallituskausien, kuten selonteossa tuodaan esille.  Parlamentaarinen valmistelu ja valvonta ovat tässä keskiössä.  On tärkeää, että kaikkia eduskuntapuolueita kuullaan ja saadaan kaikki sitoutumaan kestävään liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.

Liikenneratkaisut eivät ole puoluepolitiikkaa eivätkä aluepolitiikkaa.

Kestävät ratkaisut ottavat huomioon koko Suomen ja kaikkien suomalaisten tarpeet.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on sitoutunut lisäämään määrärahoja perusväylänpitoon ja löytämään rahoitusratkaisuja keskeisten liikennehankkeiden toteuttamiseen.

Selonteossa nostetaan esille ilmastopolitiikan suunnitelman mukaiset tavoitteet liikenteen päästöjen pudottamiseksi.  Päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä ja päästötön liikenne vuonna 2045 ovat kovia tavoitteita.

Niiden saavuttaminen ei ole yksinkertainen harjoitus. Tavoitteet ovat kovia ja niitä kohti pitää suunnata.  On kuitenkin huomioitava, että Suomi on iso ja harvaanasuttu maa. Erilaiset liikkumismuodot, myös henkilöautot, ovat välttämättömiä monelle suomalaiselle. Jopa Helsingissä oma auto on monelle välttämätön oman arjen pyörittämisen ja työnteon kannalta. Nykyisellään julkisen liikenteen hintataso ei vastaa eurooppalaista keskitasoa. Julkisen liikenteen käytettävyys ja saavutettavuus ovat myös monin paikoin puutteellisia. Julkisen liikenteen kehittämiseen tarvitaan selkeästi lisäpanostuksia.

Arvoisa puhemies,

Toimiva liikennejärjestelmä pitää sisällään tiet, rautatiet, vesiväylät, lentoliikenteen sekä liikenteen eri palvelut.  Tarvitsemme pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämisessä.  Ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeet on huomioitava kattavasti. Ilmasto- ja ympäristötekijät on niin ikään otettava huomioon. Näin voidaan rakentaa tulevaisuutta kestävällä tavalla.