– Oppositioryhmänä meillä on nyt mielenkiintoinen, mutta vaikea rooli. Emme yhdy vasemmiston ja vihreiden rintamaan vaatimalla lisää velanottoa, mutta tuomme keskusteluun rakentavan vaihtoehdon, totesi KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman puoluekokouskatsauksessaan eduskuntaryhmän toiminnasta.

– Sipilän hallituksen ohjelmassa asetetut keskeiset päämäärät ovat pitkälti sellaisia, joita voimme tukea. Kuitenkin hallitusohjelmaan sisältyy monia ratkaisuja, joihin haluamme muutosta. Niissä ei riittävällä tavalla huolehdita sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien sekä lapsiperheiden ja ikäihmisten asemasta.

Östmanin mukaan Suomen tulevaisuuden kannalta ykkösprioriteetteja ovat elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistaminen ja työllisyyden parantaminen. Hallitusohjelma sisältää kannatettavia esityksiä talouden tasapainottamiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi.
– Toivoa sopii, että hallitus saa vauhtia lupaamiinsa toimiin, vielä sen työssä ei ole päästy lentoon.

– Aiomme toteuttaa uudenlaista oppositiopolitiikkaa. Emme keskity räksyttämään, vaan tuemme ja esitämme rakentavia vaihtoehtoja. Yhteinen tavoitteemme on saada Suomi nousuun, talous kuntoon ja turvallinen, inhimillinen tulevaisuus kaikille kansalaisillemme.

Lue koko katsaus alta.
***

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja

kansanedustaja

Peter Östman

 

Katsaus eduskuntaryhmän toimintaan puoluekokousten välillä

28.8.2015

 

MUUTOSVARAUKSIN

 

Arvoisat puoluekokousedustajat, hyvät ystävät,

Edellisen vaalikauden toiminnasta 2013 puoluekokouksen jälkeen

KD:n eduskuntavaalien vaalilause oli “Rohkeus rakentaa tulevaisuutta”.  Koimme, ja koemme, että meillä kristillisdemokraateilla tätä rohkeutta on.

Viime vaalikaudella KD oli hallituspuolueena mukana hyväksymässä satoja hallituksen esityksiä. Osa hyväksytyistä päätöksistä on ollut hyviä, osa vähemmän hyviä. Pyrimme olemaan lojaali hallituskumppani, emme keräämään irtopisteitä.

Bästa vänner!

Under senaste valperiod var KD med i regeringen och fattade hundratals beslut. En del av de tagna besluten var goda, en del mindre goda. I regeringssamarbetet eftersträvade vi lojalitet fram om billig politisk poängplockning. Jag kommer i min översikt att dels blicka bakåt, men också analysera nuläget.

Meillä oli aikaansaava ja osaava ministeri Päivi Räsänen, joka ainoana puoluejohtajana kesti koko nelivuotiskauden. Hän teki esikuntansa kanssa tuloksellista ja periksiantamatonta työtä isänmaamme parhaaksi. Moni asia olisi toisin mm. turvallisuuden, perhepolitiikan, eettisten kysymysten ja kirkollisasioiden saralla, jos KD:n ministeri ei olisi eduskuntaryhmän tukemana taistellut.

Jotkut sanovat, että KD käytti hyväkseen valtaansa etenkin hallituskauden lopulla, jolloin hallituksen enemmistö oli vain muutamasta edustajasta kiinni. Sen toki teimmekin ja käytimme mahdollisimman täysimääräisesti poliittista mandaattiamme. Olemme olleet valppaina, kun on käsitelty asioita, jotka ovat sisältäneet tärkeitä arvokysymyksiä. Olemme myös reagoineet huonosti valmisteltuihin esityksiin ja sellaisiin säästöesityksiin, joiden positiiviset talousvaikutukset olisivat olleet olemattomia.

Olemme puolustaneet perheitä. Edellisen kauden aikana perheille tuli oikeus matalan kynnyksen tukeen, kotiapua saa ilman lastensuojelun asiakkuutta. Monilapsiset ja yksinhuoltajaperheet huomioiva lapsilisä säilyi ja saimme verotukseen lapsen huoltajalle vähennyksen aina neljään lapseen ja täysimääräisenä 36 000 € vuosituloon saakka. Säilytimme kotihoidon tuen sekä määrältään, kestoltaan että rakenteeltaan.

Kun kyse on kotihoidontuesta tai näkemyksistä vanhemmuudesta, kosketetaan syvästi kristillisdemokraattista ideologiaa. Tämä tehtiin selväksi jo hallitusneuvotteluissa. Vaalikauden lopussa muut hallituskumppanit yrittivät kuitenkin ajaa näitä kysymyksiä eteenpäin. KD sanoi ei. Torjuimme ajatuksen sukupuolen moninaisuudesta muun muassa tasa-arvolaista. Torjuimme myös äitiyslakiin ja translakiin ehdotetut muutokset emmekä hyväksyneet kotihoidontuen kiintiöittämistä vanhempien kesken, vaan puolustimme perheiden valinnanvapautta.

Hallituskauden aikana vahvistimme muun muassa yrittäjän sosiaaliturvaa, kevensimme yritysverotusta ja helpotimme yritysten sukupolvenvaihdoksia. Vahvistimme myös osatyökykyisten asemaa ja saimme työttömyysturvaan työntekoon kannustavan 300 €/kk suojaosuuden. Saimme aikaan vanhuspalvelulain ja nuorisotakuun.

Sisäministeriössä turvasimme kenttätyötä tekevien poliisien määrän ja kehitimme terrorismin torjuntaa. Vahvistimme Rajavartiolaitoksen toimintakykyä, uudistimme kalustoa ja varusteita ja investoimme rajanylityspaikkoihin. Harjoitimme hallittua mutta inhimillistä maahanmuuttopolitiikkaa.

Uudistimme evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksen vakaammaksi ja saimme rakennus- ja korjausavustuksia rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille. Kristillisten koulujen rahoitus nostettiin samalle tasolle muiden yksityisten koulujen rahoituksen kanssa.

Tässä luettelin joitakin esimerkkejä edellisen kauden onnistumisista.

Kuluvan vaalikauden toiminnasta

Hyvät ystävät

Huhtikuun eduskuntavaaleissa saimme 3,5% kannatuksen ja viisi kansanedustajaa, joista kaksi ensikertalaista. Haluan tässä välissä kiittää jokaista KD:n eduskuntavaaliehdokasta, jokaista vaalityöntekijää ja tukijaa. Ilman jokaisen ehdokkaan rajua työtä ja tiivistä kampanjointia, meillä ei todellakaan olisi viittä kansanedustajaa. Vaikka moni ehdokas olisi toivonut parempaa tulosta ja pettyi saamaansa äänimäärään, saamme nyt iloita siitä, kuinka eduskuntatyö jatkuu terhakkaalla viiden hengen ryhmällä. Kiitollisia olemme siitä eduskuntatyöstä, jota tekivät ne edustajat, joiden pesti ei enää yrityksistä huolimatta jatkunut.

Kansanedustajamme sai viisi varsinaista valiokuntajäsenyyttä ja viisi varapaikkaa. Sari Essayah työskentelee EU-asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa ja varajäsenenä talousvaliokunnassa. Antero Laukkanen on lakivaliokunnan jäsen ja varana työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Päivi Räsänen työskentelee tarkastusvaliokunnassa ja varajäsenenä puolustusvaliokunnassa. Sari Tanus on tulevaisuusvaliokunnan jäsen ja varajäsen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Itse työskentelen maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja varajäsenenä valtiovarainvaliokunnassa. Kyseinen valiokuntajako luo samalla myös työnjakoa ryhmän sisällä.

KD ei toiveistamme huolimatta mahtunut kolmen suuren hallitukseen. Hallitustunnusteluissa KD:n vastaukset tyydyttivät Sipilää, luottamustakin löytyi mutta pienuutemme oli esteenä.

Meillä on viiden jäsenen oppositioryhmänä nyt mielenkiintoinen, mutta vaikea rooli. Emme yhdy vasemmiston ja vihreiden rintamaan vaatimalla lisää velanottoa, mutta tuomme keskusteluun rakentavan vaihtoehdon.

Sipilän hallituksen ohjelmassa asetetut keskeiset päämäärät ovat pitkälti sellaisia, joita voimme tukea. Kuitenkin hallitusohjelmaan sisältyy monia ratkaisuja, joihin haluamme muutosta. Niissä ei riittävällä tavalla huolehdita sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien sekä lapsiperheiden ja ikäihmisten asemasta.

Suomen tulevaisuuden kannalta ykkösprioriteetteja ovat elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistaminen ja työllisyyden parantaminen. Hallitusohjelma sisältää kannatettavia esityksiä talouden tasapainottamiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi. Toivoa sopii, että hallitus saa vauhtia lupaamiinsa toimiin, vielä sen työssä ei ole päästy lentoon.

Bästa vänner,

Den negativa trenden i vår ekonomi har inte svängt till det bättre trots att den nya regeringen har ambitiösa avsikter. Tvärtom har arbetslösheten fortsatt att stiga. Industrins andel av produktionen och den inhemska sysselsättningen har minskat.

Finländska företag är oberoende av storlek med i den globala konkurrensen. Trycket att anpassa sig till den hårda konkurrensen och drastiska konjunkturväxlingen är stor. Den styva arbetsmarknaden försvagar de mindre företagens möjligheter att klara sig i denna konkurrens vilket påverkar dess lönsamhet.

Det har länge påtalats behovet av att ändra arbetsavtalslagen, så att det skulle möjliggöra lokala avtal på företagsnivå med avvikelser från kollektivavtalet, ifall arbetsgivaren och arbetstagarna kan komma överens om avtalet.

Med beaktande av det allvarliga läget i vår ekonomi var det en stor besvikelse att man misslyckades i trepartsförhandlingarna gällande samhällsfördraget.

Regeringen kommer i slutet av september att presenterat sitt förslag hur man ska förbättra konkurrenskraften med fem procent. Vi får bara hoppas ett regeringen lyckas, emedan  målsättningen inte alls är överdriven då man ser hur Finland har blivit efter i jämförelse med andra konkurrentländer.

Aiomme toteuttaa uudenlaista oppositiopolitiikkaa. Muista oppositioryhmistä poiketen äänestimme puheenjohtaja Sipilää pääministeriksi. Emme keskity räksyttämään, vaan tuemme ja esitämme rakentavia vaihtoehtoja. Yhteinen tavoitteemme on saada Suomi nousuun, talous kuntoon ja turvallinen, inhimillinen tulevaisuus kaikille kansalaisillemme.

Hallituksen ponnistelut yhteiskuntasopimuksen toteutumiseksi eivät valitettavasti johtaneet tuloksiin. Tavoite nostaa kilpailukykyä 5 prosentilla ei ole millään muotoa ylimitoitettu. Mutta kuinka tulisi parantaa kilpailukykyä tilanteessa, jossa maailma pienenee, jossa tavarat yhä helpommin ja nopeammin siirtyvät maasta toiseen?

Bästa vänner,

Lönebildningen i Finland har inte anpassats till den sjunkande produktiviteten.  De långfristiga utsikterna för landets offentliga finanser är svaga, eftersom befolkningen i arbetsför ålder krymper och Finland fortfarande släpar efter övriga Norden med avseende på arbetskraftsdeltagande. Under valkampanjen var problemen gällande onödig byråkrati och krångliga lagar ett av de heta politiska samtalsämnena. Samlingspartiet och centern presenterade listor innehållande exempel på lagar och förordningar vilka upplevs problematiska och bedöms försvaga företagens konkurrenskraft. Också Kristdemokraterna bidrog med en lista på 22 exempel på lagar, vilka i folkmun bedöms vara ”idiotiska” lagar eller förordningar. Enligt uppskattningar orsakar uppfyllandet av de lagstadgade informationsförpliktelserna årligen företagen en administrativ börda på nästan 2 miljarder euro. Lagstadgade informationsförpliktelser som t.ex. olika anmälnings- och rapporteringsförpliktelser, produktmärkningsförpliktelser, tillståndsförfaranden och stödansökningar medför stora kostnader.

Naapurimaamme Ruotsi on selviytynyt talouskriisistä meitä paremmin ja sen työllisyysaste on useita prosenttiyksikköjä korkeampi kuin Suomessa.  Voimmeko oppia mitään naapureiltamme?

Ruotsin työmarkkinauudistuksissa tuloveroja alennettiin, työnteon kannustimia parannettiin ja kannustinloukkuja purettiin. Työmarkkinoita ja työnlainsäädäntöä uudistettiin. Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettiin, sairauspoissaoloihin sisällytettiin yhden päivän omavastuu, nuorille hyväksyttiin alemmat alkupalkat ja työvoimapoliittista koulutusta tehostettiin.

Mielestäni yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kariutuminen osoittaa sen, että kolmikantaneuvotteluilla ei Suomessa pystytä enää reagoimaan maailman muutokseen riittävän nopeasti ja vaikuttavasti. Tärkeintä olisi nyt antaa laajemmat mahdollisuudet sopia työpaikoilla työntekijöiden ja työnantajien kesken työehdoista, kuten palkoista ja työajoista.

Hallitukselta odotetaan pikaisia toimia yrittäjyyden edistämiseksi. Valtaosa yrittäjistä on mikro- tai pienyrittäjiä. Heistä merkittävä osa pyörittää liiketoimintaa joko kommandiitti- tai avoimena yhtiönä. Näiden yritysmuotojen verotus kiristyi suhteessa osakeyhtiöihin, kun yhteisöveroa alennettiin vuoden 2014 alussa. Siksi jätin jo viime kaudella talousarvioesityksen yrittäjävähennyksestä.

Valitettavasti muut hallituskumppanit eivät silloin ymmärtäneet asian tärkeyttä. Yrittäjävähennys on tarpeellinen kahdestakin näkökulmasta. Ensinnäkin siinä on kyse oikeudenmukaisuudesta. Toisaalta se on tärkeä siksi, että pienyrittäjyyden riskit ovat huomattavan suuria. Sipilän hallitus onkin luvannut toteuttaa yrittäjävähennyksen. Se ei kuitenkaan sisältynyt vielä Valtiovarainministeriön budjettiesitykseen.

Toinen yhtä tärkeä asia olisi luoda paremmat rahoitusinstrumentit, jottei pienyrittäjä joudu laittamaan koko omaisuuttaan pantiksi, että hän voisi palkata työntekijöitä yritykseensä. Se on oikeastaan suurin vinouma, joka pitäisi oikaista.

Alle 10 työntekijän yritysten työllistämiskynnystä tulee alentaa. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista tulee tukea palkan sivukulujen määräaikaisella pienennyksellä.

Työttömien mahdollisuuksia vastaanottaa tilapäistä keikkatyötä tulee helpottaa joustavoittamalla työttömyysturvan laskentaa. Työn tekemisen tulee olla aina parempi vaihtoehto kuin työttömänä olemisen.

Hallituksen olisi pitänyt jo kesän lisätalousarvioehdotuksessaan ehdottomasti osoittaa lisää määrärahoja työllistämiseen ja aloittavien yrittäjien tukemiseen työllisyystilanteen edelleen heikentyessä, kuten vaadimme. Mutta hallitus vitkuttelee.

Vaikka julkisten menojen leikkaukset ovat tässä taloudellisessa tilanteessa pakottavat, peräänkuulutamme hallitukselta kohtuullisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sipilän hallituksen suunnitelmat säästää eläkeläisten asumistukimenoista 123 miljoonaa euroa vuodessa on luja isku pienituloisten eläkeläisten arkeen.

Vaadimme kohtuullisuutta myös kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksiin. On turvattava kansalaisjärjestöjen työn jatkuminen.

Eduskuntaryhmä julkaisee syksyllä oman vaihtoehtobudjettinsa, jossa haluamme suunnata yhteisiä budjettivaroja hallitusta sosiaalisemmin. Olemme valmiita perumaan kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleviin kohdistuvia leikkauksia, jotka helposti tulevat eteen yhteiskunnan kustannusten nousuna esimerkiksi toimeentulokuluissa tai terveydenhoitokulujen nousuna.

Olemme edelleen sitä mieltä, että EU-maiden tulee itse vastata talouksistaan vastuullisella tavalla. Eduskunnan suuri valiokunta on käsitellyt hallituksen kantaa ns. Kreikka III:n ohjelmaneuvottelujen aloittamiseksi, joka tarkoittaa julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan yli 80 mrd:n uutta tukipakettia seuraavan kolmen vuoden ajalle. Tähän olemme ainoana puolueena suhtautuneet selkeän kielteisesti, samoin velkojen leikkaamiseen.

Jos Kreikkaa tässä tilanteessa edelleen lainoitetaan ja taustalla ovat vahvat spekulaatiot myös lainojen uudelleen järjestelystä sekä velkaleikkauksista, se ruokkii moraalikatoa koko euro- ja EU-alueella. Olisimme olleet valmiit saattamaan alkuperäisen ERVV – lainaohjelman viimeisen erän sovitun mukaisesti päätökseen, mutta tällaista teatteria emme voi tukea.

Bästa vänner,

Våra samhällsproblem har både en andlig och ekonomisk dimension. Den förra regeringen hade en utmanande sits vid tillträdandet. Men den sittande regeringen står inför många och tunga beslut. Ekonomin är densamma och behovet av både reformer och balanseringsåtgärder ligger framföre. De ogjorda besluten måste få en lösning. Vi måste få de negativa trenderna att svänga.

När det gäller familjepolitik, hemvårdsstödet,  samt synen på föräldraskap, så rör man sig på djupet av den kristdemokratiska ideologin. Naturligtvis är vi på vår vakt när det gäller våra kärnfrågor.

Naturligtvis är Kristdemokraterna för förslag som gynnar vårt land, våra företag och familjerna. Men vi säger nej till förslag, vilka vi anser leda till en negativ utveckling för familjerna. När det gäller hemvårdsstödet anser vi att familjerna bör ha valfrihet. Låt familjerna bestämma vid köksbordet hur de vill ordna vårdnaden av sina barn.

Hyvät ystävät

Suomessa eletään henkisessä ja taloudellisessa kriisissä. Ne ovat kietoutuneet yhteen monella tavalla. Tarvitsemme sekä henkisen että taloudellisen uudistumisen. Jähmettymällä paikoilleen Suomi ei selviä talouskurimuksesta, vaan tarvitaan rohkeaa asennetta investoida tulevaisuuteen, kehittyä jokaisella yhteiskuntaelämän alueella tietotaitoa hankkimalla, innovoimalla ja tieto- ja viestintätekniikkaa soveltamalla. Tarvitaan välittämisen kulttuuria, arvojen eheytymistä ja elämäntapojen parantumista. Tarvitaan rohkeutta ja totuudellisuutta.