Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon.

– Osallistumalla EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroon Suomen ja EU:n päätöksentekokykyä hiotaan ja parannetaan. Ukrainan kriisi ja Suomen ja Ruotsin NATO-prosessit osoittivat, ettei nykyisessä maailmanajassa minkään geopoliittisen tilanteen ratkaiseminen ole helppoa, nopeaa tai itsestään selvää, totesi ryhmäpuheenvuoron selonteon lähetekeskustelussa pitänyt ryhmäpuheenjohtaja Peter Östman.

– KD näkee myös tarpeelliseksi siirtää EU:n kriisinhallinnan painopistettä siviilikriisinhallintaan ja koulutukseen, sillä tämän tarve nykymaailmassa on kasvava. Siviilikriisinhallinnassa meillä on jo Suomessa erinomaista osaamista, mutta näemme Kristillisdemokraateissa siviilien suojelun ja kriisinhallintaosaamisen tärkeänä investointina tulevaisuuteen.

***

Lue koko puhe:

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ranskan, Belgian ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.–30.6.2024

KD:n ryhmäpuhe 15.11.2023 eduskuntaryhmän pj. Peter Östman

Arvoisa puhemies, Suomen osallistuminen ensi keväänä 2024 osana EU:n taisteluosastojen korkean valmiuden valmiusvuoroa on strategisesti erittäin tärkeä asia.

Ensinnäkin, tuoreena NATO-maana meillä on nyt uutta näkökulmaa sotilaalliseen yhteistyöhön. Olemme tuoreimman tiedon äärellä myös seuraavan puolen vuoden ajan ja tällä tietotaidolla Suomen puolustusvoimat voi kehittää entisestään toimintaansa. Se avaa uusia yhteistyön mahdollisuuksia, sekä syventää jo olemassa olevia yhteistyöverkostoja. EU:n taisteluosastot toimivat sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan työkaluna, mikä on nykyisessä kansainvälisessä turvallisuustilanteessa erittäin huomionarvoista.

Olemme kaikki viimeisen kuukauden aikana havahtuneet yllättäen alkaneeseen Hamasin hyökkäyssotaan Israelia vastaan sekä Nepalin maanjäristyksen kaltaisiin yllättäviin luonnonkatastrofeihin. Myös muita EU-alueen ulkopuolella tapahtuvia kriisejä voi syttyä ennakoimattomasti ja tähän varautumiseen me EU-maana tarvitsemme näitä nopean toimintakyvyn omaavia taisteluosastoja, joilla turvataan myös EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintakyky.

Suomi on osallistunut useasti vastaavanlaiseen yhteistyöhön, viimeksi syksyllä 2020 yhdessä monien EU-maiden kanssa. On lisäetu, että pääsemme nyt hiomaan kriisivalmiusyhteistyötä uusien maiden kanssa – nyt yhdessä Ranskan ja Belgian puolustusvoimien kanssa. Suomalaista turvallisuusosaamista on myös hyvä päästä päivittämään vuoden 2020 koronapandemian jälkeiselle tasolle.

Arvoisa puhemies, tässä kohtaa haluan muistuttaa, että Ukraina on jo 630 päivän ajan on taistellut itsenäisyytensä, alueellisen koskemattomuutensa ja kansalaistensa vapauksien puolesta. Me tuemme jatkossakin tämän maan selviytymistä Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta. Ukrainan ja Venäjän välinen sota tuo jatkuvasti uutta oppia Venäjän toimintatavoista. Kun Suomi on nyt 2024 valmiina toimimaan kärkijoukoissa yhdessä Ranskan ja Belgian kanssa, on erinomainen mahdollisuus tuoda Ukrainan sodasta opitut asiat osaksi taisteluosastojen harjoittelua ja toimintaa.

Tämä muistuttaa meitä kahdesta asiasta: Siitä, että Suomen panostukset turvallisuuteen ovat kultaakin arvokkaammat, koska sillä turvataan sekä oma olemassaolomme että jälkipolviemme elämänpiiri. Sotilaallisia panostuksia tarvitaan edelleen todella paljon. Ilman tukea Ukrainan tilanne olisi paljon pahempi, eikä sitä kenties enää olisi. Tiedämme Venäjän pystyvän pitkäaikaiseen ja massiiviseen sotaan, jossa venäläisten sotilaiden henki on täysin yhdentekevä. Siksi Suomen pitää olla raudanluja ja varmistaa, että iskukykymme riittää tarvittaessa pitkälle tulevaisuuteen. Ei vain yksin, vaan myös yhdessä sekä EU- että NATO-maiden kanssa. Siksi myös EU:n sotilaallista valmiuskykyä kriisitilanteissa on kehitettävä.

KD näkee myös tarpeelliseksi siirtää EU:n kriisinhallinnan painopistettä siviilikriisinhallintaan ja koulutukseen, sillä tämän tarve nykymaailmassa on kasvava. Siviilikriisinhallinnassa meillä on jo Suomessa erinomaista osaamista, mutta näemme Kristillisdemokraateissa siviilien suojelun ja kriisinhallintaosaamisen tärkeänä investointina tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies, on positiivista, että osallistumalla EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroon Suomen ja EU:n päätöksentekokykyä hiotaan ja parannetaan. Ukrainan kriisi ja Suomen ja Ruotsin NATO-prosessit osoittivat, ettei nykyisessä maailmanajassa minkään geopoliittisen tilanteen ratkaiseminen ole helppoa, nopeaa tai itsestään selvää.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon.