Kansanedustaja Päivi Räsäsen ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskuskustelussa raideliikenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta 3.10.2017.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen päätös avata rautateiden henkilöliikenne kilpailulle seuraa samaa kaavaa kuin niin moni muukin istuvan hallituksen hanke. Ensinnäkin päätös tehdään nopeasti ja hätiköiden. Päätöksestä tiedottaminen herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Ennen päätöstä kuullaan kyllä asiantuntijoita ja tehdään kalliita selvityksiä. Lopullisen päätöksen pohjaksi valikoidaan kuitenkin ne selvitykset, jotka vahvistavat alkuperäistä ajatusta. Minkäänlaista laajempaa tarkastelua uudistuksen kokonaisvaikutuksista ei tehdä.

Hallitus pystyy edistämään päätöstään kuulematta eduskunnan tai opposition mielipiteitä omistajaohjauksen kautta. Raideliikennettä koskevat päätökset ovat kuitenkin sen kokoluokan asia, että siitä tulisi käydä perusteellinen ja avoin keskustelu. Raideliikenteen kehittäminen on merkittävä tulevaisuushanke. Kukaan meistä ei tässä vaiheessa tiedä, mitkä puolueet muodostavat seuraavan hallituksen. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä olisi tärkeää, että näin keskeisessä asiassa neuvotellaan ja pyritään löytämään yhteinen ratkaisu.

Eduskuntaryhmämme suhtautuu myönteisesti kilpailun lisäämiseen. Terveen kilpailun edellytys on, että asiakkaalla on aito mahdollisuus tehdä valintoja kilpailijoiden kesken.

Talouskasvua ovat jarruttaneet ongelmat työvoiman liikkuvuudessa. Esityksessä maakunnat kytkettäisiin mukaan valtakunnalliseen kilpailutukseen, jotta ne voisivat järjestää alueellista junaliikennettä. Epäselväksi jää, millä tavalla maakuntien järjestämä kilpailutus esimerkiksi syrjäseudulla ratkaisisi työvoiman liikkuvuuden ongelmia.

Rautateiden henkilöliikenne voidaan avata kilpailulle, jos se tuo todellista lisähyötyä. Uudistuksen tavoitteena pitää olla junavuorojen ja matkustajamäärien merkittävä kasvu, huomattavasti alemmat lipunhinnat, raideliikenteen osuuden kasvu ja pienemmät kokonaiskustannukset valtiolle. Ministeriön teettämien selvitysten mukaan näin ei tule tapahtumaan. Yhden arvion mukaan lipunhinnat laskisivat keskimäärin vain kuusi prosenttia ja jopa nousisivat vähemmän suosituilla reiteillä. Rautatieliikenteen volyymi kasvaisi vain kolme prosenttia. Samalla valtion kokonaiskustannukset rautatieliikenteestä kasvaisivat 10 %.

Valtion omistajapolitiikan tehtävä on huolehtia liikenteen toimivuuden lisäksi omistusten arvosta.  Hallituksen esittämässä mallissa VR:n arvosta häviäisi arvioiden mukaan jopa 500 miljoonaa euroa. Onko tämä hyvää omistajaohjausta? Ei ole!

Arvoisa puhemies,

Junaliikenne ei tällä hetkellä toimi niin kuin tunnettu junan vessa. Junavuoroja on monin paikoin liian vähän tarpeeseen nähden. Jatkuvat myöhästymiset haittaavat varsinkin työpaikkaliikennettä. Lippu-uudistukset ovat vaikeuttaneet monen matkustajan, erityisesti ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden arkea. VR:n tiedottamisessa ja asiakaspalvelussa on paljon parantamisen varaa.

Merkittävin ongelma koskee rataverkoston korjausvelkaa ja tarpeellisten investointien viivästymistä. Rataverkoston kunnon parantamiseen ja kapasiteetin lisäämiseen tarvittaisiin huomattavia lisäpanostuksia. Koko maan junaliikenne saataisiin toimimaan paremmin, jos pääradan kolmas raide saataisiin vihdoin rakennettua. Sama pätee moneen muuhun suunniteltuun ratahankkeeseen. Toisiko hallituksen päätös lisää resursseja rataverkoston ylläpitoon ja parantamiseen. Ei toisi!

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hallituksen päätöstä avata rautateiden henkilöliikenne kilpailulle huonosti suunniteltuna. Esitetty malli ei ryhmäämme vakuuta. Uudistus tulisi valmistella parlamentaarisessa yhteistyössä tavoitteina asiakaslähtöisyys, raideliikenteen osuuden kasvu kokonaisliikenteestä sekä rataverkoston parantaminen. Tämän vuoksi Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy esitettyyn epäluottamuslauseeseen.