KD eduskuntaryhmän mielestä Suomen vastuita ei saa kasvattaa nykyisestään ja hallituksen pitää turvata Suomen saatavat. Ryhmäpuheessaan Euroopan rahoitusvakausvälineestä Laukkanen peräänkuulutti myös laajempaa keskustelua talous- ja rahaliiton tulevaisuudesta.
– Talous- ja rahaliiton tulevaisuus kuuluu seuraavan hallituksen tärkeimpiin tehtäviin, kun lähestymme Suomen EU-puheenjohtajuuskautta.
Syitä keskusteluun on sillä Euroopan unionissa on tällä hetkellä merkittäviä poliittisia riskejä, jotka myös voivat heijastua talouteen.
– Monien maiden hallituskoalitiot ovat heikkoja ja erilaisten ääripäiden korostuminen vaikeuttaa päätöksentekoa niin kansallisesti kuin EU:ssa. Moni asiantuntija pelkää, että Euroopan unioni ei ole riittävän varautunut uusiin talous- tai finanssikriiseihin.
Laukkanen muistutti puheessaan myös yhteisvaluutan ongelmista ja valuvioista, joihin ei projektin alkutaipaleella suhtauduttu riittävällä vakavuudella. EMU oli poliittinen projekti ja siinä unohdettiin talouden realiteetit ja hyvin erilaisten jäsenmaiden tilanteet.
– Suomen kristillisen liiton perillisinä voimme sanoa, että silloiset varoituksemme EMU-jäsenyyden riskeistä ja argumentit yhteisvaluutan vastustamisesta ovat pitkälti toteutuneet. Näkemyksemme ovat sittemmin saaneet tukea lukuisilta talous- ja rahaliiton ongelmia havainnoineilta asiantuntijoilta.
Ryhmäpuhe kokonaisuudessaan alla:
Kansanedustaja Antero Laukkanen
Ryhmäpuheenvuoro
Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisestä
13.11.2018
Arvoisa puhemies,
Tavalliselle kansalaiselle ja myös tällaiselle rivikansanedustajalle tämä kehitys, jonka osa tämä ERVV on, vaikuttaa junalta, jonka kulkuun on pienen Suomen mahdoton puuttua. Raidetyöt on tehty jo vuosia sitten ja junakin ollut liikkeellä jo niin pitkään, että asiat eivät muutu, vaikka puhaltaisimme täällä pilliin posket punaisina. Siksi meidän pitäisi laajemmin keskustella siitä, mihin tämä eurojuna on menossa ja meitä viemässä pidemmällä tähtäimellä.
Euroopan rahoitusvakausvälineelle haetaan jatkoaikaa, jonka takausvastuu ulottuu lastenlapsillemme. Miten tähän on tultu? Kun Euroopan talous- ja rahaliitto ja yhteisvaluutta alun perin luotiin, taustalla oli poliittisia syitä, mutta myös idealismia, solidaarisuuden ihannetta. Talous ja sopimukset nähtiin välineinä tärkeämmän päämäärän: rauhan, hyvinvoinnin ja kansojen vuorovaikutuksen saavuttamiseen. Yhteisvaluutan piti yhdistävää. Ketään ei saanut jättää piirin ulkopuolelle, ei varsinkaan vanhoja eurooppalaisia sivistysvaltioita. Niinpä esim.
Kreikka ja Italia otettiin Euroopan talous- ja rahaliiton jäseniksi hätiköidysti. EMU-jäsenyyden sovittuja ehtoja katsottiin muutoinkin pitkään läpi sormien.
Kreikan talouden kirjanpitoon liittyvät ongelmat tulivat yleiseen tietoon viimeistään vuonna 2009, samoin kuin se, miten mm. Kreikka, Italia ja Ranska kikkailivat EMU-ehdot täyttääkseen ja se, miten mm. Saksa, Ranska, Espanja ja Portugali vuoroillaan rikkoivat EMU-sääntöjä. Tämä on luonut ”ongelmiin puuttumattomuuden kulttuurin” euroalueelle.
Hyviä välejä on käytännössä pidetty tärkeämpänä kuin sääntöjen noudattamista. Isot maat ovat halunneet varjella kasvojaan – ja pankkejaan. Mm. Maailmanpankin entisen pääekonomistin, nobelisti Joseph Stigliztin varoituksissa euro uhkaa lopulta rikkoa kansojen välisen eurooppalaisen yhteishengen, ehkä koko EU:n yhteisen päätöksenteon kehikkona.
Tämä on hyvä pitää mielessä, kun Italian kohdalla tilanne on akuutti juuri nyt. Italialaiset ovat korostaneet, että maan talous on valtionvelkaa lukuun ottamatta muilla mittareilla hyvässä kunnossa. Jos näin tällä hetkellä onkin, miten käy, kun seuraava taantuma koittaa?
Valitettavasti eurojäsenyyden sääntöjen laiminlyönti ja talouskuriin palaaminen on ollut ongelmallista etenkin Etelä-Euroopan köyhimmille maille. Tavalliset kreikkalaiset eivät koe olevansa millään tavalla syyllisiä maan vuosikymmenten velkavankeuteen. Maa ottaa nyt vastaan investointeja mm. Kiinasta, joka mielellään hankkii jalansijaa Euroopassa. Heikommille kansantalouksille euron vaikutus on ollut negatiivinen, koska se on poistanut mahdollisuuden mm. devalvaation kaltaiseen kansallisen rahapolitiikkaan keinoon.
Euroopan unionissa on tällä hetkellä merkittäviä poliittisia riskejä, jotka myös voivat heijastua talouteen. Monien maiden hallituskoalitiot ovat heikkoja ja erilaisten ääripäiden korostuminen vaikeuttaa päätöksentekoa niin kansallisesti kuin EU:ssa. Moni asiantuntija pelkää, että Euroopan unioni ei ole riittävän varautunut uusiin talous- tai finanssikriiseihin.
Arvoisa puhemies,
Suomen kristillisen liiton perillisinä voimme sanoa, että silloiset varoituksemme EMU-jäsenyyden riskeistä ja argumentit yhteisvaluutan vastustamisesta ovat pitkälti toteutuneet. Näkemyksemme ovat sittemmin saaneet tukea lukuisilta talous- ja rahaliiton ongelmia havainnoineilta asiantuntijoilta. Mitä tulee nyt käsillä olevaan takausten voimassaoloaikojen pidentämiseen KD:n edustajat ovat niin Valtiovarainvaliokunnassa kuin Suuressa valiokunnassa esittäneet Kreikan ohjelman eri käsittelyvaiheissa 2015, 2016, 2017 ja 2018, että ensisijaista on maksaa Kreikalle kuuluvia ns. SMP/ANFA-tuottoja sitä mukaa kun niitä kertyy tuloutettavaksi, ja että Suomi ei hyväksy Kreikan lainaohjelman ehtojen lisähuojennuksia. Lisäksi KD on vaatinut, että Suomen hallituksen on varmistettava vuoden 2011 vakuusjärjestelyn saatavat eikä tilanne saa kasvattaa Suomen vastuita. Katsomme, että nämä linjaukset ovat edelleen paikallaan.
Tarvitsemme enemmän keskustelua talous- ja rahaliiton tulevaisuudesta. Talous- ja rahaliiton tulevaisuus kuuluu seuraavan hallituksen tärkeimpiin tehtäviin, kun lähestymme Suomen EU-puheenjohtajuuskautta. Euroopan talouden kohtalo on myös meidän kohtalomme; sekä tällä että tulevalla hallituksella riittää töitä näiden haasteiden kanssa.
