Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista Saksan johtaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon. Taisteluosastojen myötä EU:lla on mahdollisuus nopeasti reagoida puhjenneisiin, kärjistyviin kriiseihin ja katastrofeihin.

– Tämä edellyttää sopivaa tehtäväkenttää ja poliittista yhteisymmärrystä EU:n jäsenmaiden kesken. Taisteluosastojen käytettävyyttä, tehokkuutta ja kykyä yhtenäiseen toimintaan on syytä koulutuksella parantaa entisestään, sillä osastot ovat suorituskyvyiltään hyvin erilaisia keskenään ja niiden soveltuvuus eri tehtäviin vaihtelee suuresti, toteaa kansanedustaja Peter Östman.

KD näkee tarpeelliseksi siirtää EU:n kriisinhallintaoperaatioiden painopistettä siviilikriisinhallintaan ja koulutukseen. Östmanin mukaan tulevina vuosina on myös kiinnitettävä huomiota yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ja kehitysyhteistyön rajapintaan ja niiden parempaan yhdistämiseen.

– Konfliktien ennaltaehkäisy on vaikuttavampaa kuin kriiseihin puuttuminen niiden puhjettua. EU:n tulee lisätä toimia, jotka liittyvät ennaltaehkäisyyn ja konfliktien ja kriisien taustalla oleviin syihin, sanoo Östman.

Koronaviruspandemia on asettanut maailman vaikean haasteen eteen. Kansainväliseen yhteistyöhön, rokote- ja lääketutkimukseen on viimeaikaisten tapahtumien valossa entistäkin tärkeämpää panostaa. EU-pöydissä onkin syytä tiiviisti seurata tautitilanteen kehittymistä ja varautua mahdolliseen avuntarpeeseen, jatkaa Östman.

***

Lue koko puheenvuoro:

Kansanedustaja Peter Östman
KD:n ryhmäpuheenvuoro 6.5.2020 valtioneuvoston selonteosta sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Alankomaiden, Irlannin, Itävallan, Kroatian, Latvian, Ruotsin, Saksan, Suomen ja Tšekin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.-31.12.2020

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti kriisinhallinnan yhteistyöhön Euroopan unionin puitteissa. Kriisinhallinta on tärkeä osa unionin yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. EU:n kriisinhallintatoiminnalla on tuettu konfliktialueiden vakauttamista niin Euroopassa, kaakkoisella lähialueella kuin Afrikassa. Vakauttamistoimet kriisialueilla ovat myös EU:n jäsenmaiden eduksi, sillä naapurustomme epävakaudet heijastuvat negatiivisesti turvallisuusympäristöömme.

EU:n taisteluosastot ovat unionin sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan ja sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisen väline. Suomi on osallistunut taisteluosastoihin aiemmin kuusi kertaa. Valmiusvuoroa edeltää perusteellinen koulutus- ja valmistelujakso, johon sisältyy useita kriisinhallintaharjoituksia. Vaikka joukkoa koulutetaan ensisijaisesti mahdollista kriisinhallintaoperaatiota varten, osallistuminen kehittää kansallisen puolustuksen suorituskykyjä, yhteistoimintakykyä sekä osoittaa kansainvälistä vastuunkantoa. Joukolle asetetut suorituskykyvaatimukset palvelevat pääosin suoraan kansallista puolustustamme.

EU:n taisteluosastoja ei toistaiseksi ole käytetty kriisinhallintaoperaatioissa. Taisteluosastojen myötä EU:lla on kuitenkin mahdollisuus nopeasti reagoida puhjenneisiin, kärjistyviin kriiseihin ja katastrofeihin. Tämä edellyttää sopivaa tehtäväkenttää ja poliittista yhteisymmärrystä EU:n jäsenmaiden kesken. Tämänkin sektorin kohdalla EU:n päätöksenteko on kuitenkin osoittautunut jäykäksi.

Myös taloudelliseen taakanjakoon liittyvät kysymykset hankaloittavat päätöksentekoa. Operaatiosta koituvat kustannukset lankeavat nykyisin pitkälti taisteluosastoon osallistuville maille. Onkin syytä selvittää, olisiko taisteluosastojen käyttö tarkoituksenmukaista rahoittaa EU:n hallinnoimasta Athena-järjestelmästä.

Taisteluosastojen käytettävyyttä, tehokkuutta ja kykyä yhtenäiseen toimintaan on syytä koulutuksella parantaa entisestään, sillä osastot ovat suorituskyvyiltään hyvin erilaisia keskenään ja niiden soveltuvuus eri tehtäviin vaihtelee suuresti.

Kristillisdemokraatit näkee tarpeelliseksi siirtää EU:n kriisinhallintaoperaatioiden painopistettä siviilikriisinhallintaan ja koulutukseen. Tarve unionin siviilikriisinhallinnalle on kasvamassa. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen julkaisussa todetaan, että EU:n aktiivisesta siviilitoimijuudesta huolimatta siviilikriisinhallintaa tehdään niukoilla resursseilla. Kokonaisvaltaisuuden parantamiseksi kriisinhallinnassa suorituskykyjä tulisi tasapainottaa Euroopan ulkosuhdehallinnon sotilas- ja siviilipuolen välillä.

Tulevina vuosina on myös kiinnitettävä huomiota yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ja kehitysyhteistyön rajapintaan ja niiden parempaan linkittämiseen. Konfliktien juurisyihin on puututtava tehokkaammin. Konfliktien ennaltaehkäisy on vaikuttavampaa kuin kriiseihin puuttuminen niiden puhjettua. EU:n tulee lisätä toimia, jotka liittyvät ennaltaehkäisyyn ja konfliktien ja kriisien taustalla oleviin syihin.

Turvallisuusuhat ovat moninaistuneet ja laaja-alaistuneet. Koronaviruspandemia on asettanut maailman vaikean haasteen eteen, jonka selättämisen jälkeen yhteiskunnat ovat toivon mukaan paremmin varautuneita terveysturvallisuuden uhkiin. Kansainväliseen yhteistyöhön, rokote- ja lääketutkimukseen on viimeaikaisten tapahtumien valossa entistäkin tärkeämpää panostaa. EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen on varoittanut, että koronaviruksen toinen aalto vyöryy Eurooppaan kehitysmaista, jos kriisiä ei onnistuta selättämään nopeasti. Kehitysmaiden valmius kriisin hoitamiseen ja viruksen torjuntaan on merkittävästi heikompi kuin länsimaissa. Selonteosta käy ilmi, että taisteluosasto voi tukea myös humanitaarisen avun perille saattamisessa. EU-pöydissä onkin syytä tiiviisti seurata tautitilanteen kehittymistä ja varautua mahdolliseen avuntarpeeseen.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista Saksan johtaman taisteluosaston valmiusvuoroon. Samalla kannustamme hallitusta pohtimaan, miten EU:n taisteluosastojärjestelmän käytettävyyttä kriisinhallintatehtävissä voitaisiin tulevaisuudessa parantaa sekä tarkastelemaan, miten siviilikriisinhallinnan kasvavaan tarpeeseen vastataan unionin tasolla.