– Kristillisdemokraatit kannattavat järkevää ilmastopolitiikkaa. Tarvitaan toimenpiteitä ilmastonlämpenemisen hidastamiseksi ja luonnon tasapainon ylläpitämiseksi,  kansanedustaja Sari Tanus totesi pitämässään ryhmäpuheessa ilmastoselonteon lähetekeskustelussa.

– On kuitenkin tärkeää, että ilmastonmuutoskeskustelussa pelottelun sijaan nostetaan faktat ja oikeat mittasuhteet keskiöön. Keskustelussa isot ja pienet asiat ovat menneet sekaisin, ja tästä on aiheutunut turhaa ahdistusta ja turhia pelkoja, Tanus totesi eduskunnassa, joka keskusteli keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta.

Tanus muistutti, että ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomella on oiva mahdollisuus hyödyntää teknologista osaamistaan.

– Ilmastonmuutoksen torjunta antaa mahdollisuuksia uuden puhtaamman teknologian kehittämiseen ja uusien yritysten syntymiseen.

*** Lue koko puheenvuoro:

Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2022 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
KD:n ryhmäpuhe kansanedustaja Sari Tanus

Arvoisa puhemies,

Käsittelyssä olevan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma koskee ns. taakanjakosektoria eli päästökaupan ulkopuolisia sektoreita maankäyttösektoria lukuun ottamatta.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa vielä tämän vuoden aikana myös kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaksi ja valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta.

Herääkin kysymys, onko tarkoituksenmukaista eritellä asian seurantaa näin moneen eri selontekoon vai olisiko niitä järkevämpää yhdistää. Jos ilmastonmuutos voitaisi pysäyttää selonteoilla, olisimme työssä jo pitkällä.

Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Selonteon mukaan perusskenaarion nykyiset toimet eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseen, joten tarvittaisiin lisätoimia.

Tavoitteet ovat tavoitteita. Aivan kuten turpeen käytön kohdalla, asiat voivat muuttua hyvinkin nopeasti ja tällöin tavoitteitakin pitää tarkastella muuttuneen tilanteen pohjalta.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ei voi olla vaikuttamatta Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaan. Energian saatavuuden muuttunut tilanne pakottaa tarkastelemaan jo tehtyjä päätöksiä uudelleen. Sota yhtäältä jouduttaa fossiilisista polttoaineista irtautumista, mutta toisaalta sota on myös avannut Euroopassa keskustelun hiilivoiman jatkoajasta ja oman öljyntuotannon lisäämisestä.

Juuri nyt polttoaineiden ja ruoan hinnat nousevat voimakkaasti, mikä vaikuttaa dramaattisesti ihmisten arkeen. Liikennesektori on kokonsa takia keskeisessä roolissa päästövähennystavoitteissa. Tärkein ja vaikein haaste ilmastoselonteon tavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin se, miten pitää kansalaiset mukana. On selvä, ettei ilmastotavoitteita saavuteta, jos tavallinen ihminen joutuu muutoksista kohtuuttomasti kärsimään.

Muuttunut tilanne on toisaalta myös mahdollisuus edistää esimerkiksi julkista liikennettä ja liikkumista palveluna -konseptia.

Selonteossa kootut nuorten tekemät esitykset esimerkiksi joukkoliikenteen tukemisesta ja sähköautojen latausinfraverkon tiivistämisestä ovat järkeviä. Julkisen liikenteen kilpailukyky yksityisautoiluun verrattuna on viime vuosina parantunut ja polttoaineen kohonnut hinta nopeuttaa kehitystä. Julkisen liikenteen kasvulla on kuitenkin rajansa. Lisäksi julkinen liikenne on hyvin keskittynyttä ja kohtelee eri puolella Suomea asuvia eriarvoisesti.

Kategorinen ajattelu, jossa julkinen liikenne on hyvä ja yksityisautoilu paha, on väärä. Suomen kokoisessa maassa, myös maaseudulla tulee olla elämisen edellytykset. Se tarkoittaa oman auton käyttöä, niin että se on myös taloudellisesti mahdollista. Korkea polttoaineen hinta rajoittaa jo nyt työssäkäyntiä eri puolilla maata.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa merkittävästi ja eteenpäin vievästi myös suomalaiseen energiapolitiikkaan. Nyt kun venäläinen tuontienergia on pois energiapaletistamme, on tehtävä nopea muutos aurinko-, tuuli- ja maalämpöenergian laajamittaiseen käyttöön. Muutos on myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta välttämätön.

On tärkeää luoda riittävät kannustimet, jolla suomalaisten asunnot saadaan energiaomavaraiseksi. Tarvittava teknologia ja osaaminen on jo olemassa.

Toki suomalainen yhteiskunta panostaa jo nyt merkittävästi energiaremontteihin, mutta valitettavasti näitä parannuksia suomalaisten rahoilla tehdään enemmän Italiassa kuin täällä koti-Suomessa.

Maataloudessa olisi potentiaalia päästöjen vähentämiseen, mutta on turha odottaa, että konkurssin partaalla olevilla maatiloilla olisi nyt paukkuja tehdä investointeja vaikkapa biokaasun keräämiseen, säätösalaojituksen rakentamiseen tai uusiin viljelymenetelmiin. Kovin helppoa on hallituksesta tai Brysselistä käsin kasata taakkoja toisten, kuten viljelijöiden kannettaviksi.

Arvoisa puhemies, Kristillisdemokraatit kannattavat järkevää ilmastopolitiikkaa. Tarvitaan toimenpiteitä ilmastonlämpenemisen hidastamiseksi ja luonnon tasapainon ylläpitämiseksi. On kuitenkin tärkeää, että ilmastonmuutoskeskustelussa pelottelun sijaan nostetaan faktat ja oikeat mittasuhteet keskiöön. Keskustelussa isot ja pienet asiat ovat menneet sekaisin, ja tästä on aiheutunut turhaa ahdistusta ja turhia pelkoja.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomella on oiva mahdollisuus hyödyntää teknologista osaamistaan. Ilmastohysterian sijaan, voimme luoda uutta. Ilmastonmuutoksen torjunta antaa mahdollisuuksia uuden puhtaamman teknologian kehittämiseen ja uusien yritysten syntymiseen. Valinta on meidän.