Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen maatalousvälikysymyskeskustelussa pitänyt Peter Östman muistutti, että ns. Karhisen raportissa 2019 esitettiin keinoja lisätä maatalouden yrittäjätuloa 500 miljoonalla eurolla.
– Toisin kävi. Yrittäjätulo ei ole noussut, sen sijaan kustannukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Karhisen sanoin: ”ruokaketju ilman kannattavaa alkutuotantoa ei toimi”.

– Toisella puolella maapalloa viljelyn ja ruuantuotannon mahdollisuudet kapenevat ilmastonmuutoksen tuhotessa viljelyalueita. Samaan aikaan täällä meidän puolellamme maapalloa ilmeisesti ajatellaan, että voimme pelastaa maailman, jos lopetamme tuotannon. Pitäisi ajatella aivan päinvastoin – mitä enemmän viljelyalaa ilmastonmuutos maailmalla vie, sitä enemmän Suomen pitäisi panostaa ruuantuotantoon, jotta voimme huolehtia omasta kansastamme ja viedä ylijäämää myös omien rajojemme ulkopuolelle yhä kasvavaan tarpeeseen, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Östman totesi.

– Katseemme on kääntynyt ihan perustellustikin Keskustan suuntaan – olette istuneet kaksi kautta hallituksessa, ja kovin vähän on tilannetta saatu parannettua. Mutta yhtä lailla kysyn muilta hallitusryhmiltä, SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP, oletteko aivan tosissanne, että teille on yhdentekevää, miten Suomen maatilat tämän talven sähkölaskuistaan selviävät ja kuinka monta elinkelpoista tilaa katuu?

Ei ole oikein, että viljelijät ja ruokaturva jäävät hallituksen riitojen panttivangiksi, Östman painotti.

*** Lue koko puheenvuoro:

Arvoisa puhemies, värderade talman

Kun Kristillisdemokraatit vuonna 2016 teki välikysymyksen maataloudesta, totesin puheessani, että ”suomalainen maatalous on pahimmassa kriisissä sitten 1800-luvun nälkävuosien”. Kriisi oli silloin pahentunut edellisestä hallituskaudesta huomattavasti, ja 2015 olimme todistaneet viljelijöiden traktorimarssia Senaatintorille.

Redan för 6 år sedan interpellerade Kristdemokraterna om krisen inom lantbruket. 2019 fick vi ta del av den s.k. Karhinen rapporten som kan sammanfattas i att livsmedelskedjan fungerar inte utan en lönsam primärproduktion. Vad har gjorts sedan dess?

Selkäpiitä karmii, sillä käsillä oleva kriisi on paljon vuoden 2016 kriisiä syvempi. Kuuluisa Karhisen raportti julkaistiin vuonna 2019. Sen tarkoituksena oli löytää keinot lisätä maatalouden yrittäjätuloa 500 miljoonalla eurolla. Toisin kävi. Yrittäjätulo ei ole noussut, sen sijaan kustannukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Karhisen sanoin: ”ruokaketju ilman kannattavaa alkutuotantoa ei toimi.”

Kristillisdemokraatit ovat muistuttaneet hallitusta uudelleen ja uudelleen maatalouden tärkeydestä. Olemme julkaisseet 100 keinoa huoltovarmuuden parantamiseksi, viestineet viljelijöiden hädästä ja vaatineet markkinoiden korjaamista kustannusindeksien kautta. Ne eivät synny pelkästään vetoamalla ketjun osapuoliin. Vaadimme kiinteistöveron poistamista maatalouden tuotantorakennuksilta, ja pikaista energiatukea sähkö- ja polttoainelaskujen kanssa kamppaileville tiloille.

Kuitenkin vaikuttaa siltä, että kaikkien yhteinen tahtotila ruuantuotannon pelastamiseksi voitaisiin löytää vasta tilanteessa, jossa kaupan hyllyt ovat tyhjät ja ihmiset kadulla osoittamassa mieltään nälän vuoksi. Siinä vaiheessa on liian myöhäistä. Se voi tuntua kaukaiselta skenaariolta ja toivottavasti sitä onkin, mutta sellaiseen ylimielisyyteen emme saa sortua, että luulemme, ettei ruokapula voi iskeä 2020-luvun Eurooppaan.

Jordbrukarna önskar sig inte i första hand stödpengar. De vill få en rättvis ersättning från marknaden.

Viljelijät eivät halua ensisijaisesti tukipaketteja, he haluavat korvauksen työstään markkinoilta. Oikeustaju ei riitä kauppojen huipputuloksiin samalla kun viljelijät eivät saa tuotteista edes omiaan pois. Kauppojen omat niin sanotut private label -merkit ovat osa ongelmaa, samoin ulkomailta tuotavat tuotteet, joiden tuotannossa ei ole sovellettu samoja korkeita laatukriteereitä, joita omilta tuottajiltamme vaadimme.

Eräs viljelijä kysyi, tarvittaisiinko eduskunnassa työntekijää. Kolmen euron tuntipalkka kuulemma riittäisi, olisi huomattava parannus nykyiseen. Ja siihen päälle saisi aikanaan lomarahatkin. Ei tällaista vitsiä pitäisi kenenkään ympäripyöreitä päiviä ja öitä paahtavan ihmisen joutua heittämään. Työmies on palkkansa ansainnut, ja markkinat on saatava kuntoon.

Toisella puolella maapalloa viljelyn ja ruuantuotannon mahdollisuudet kapenevat ilmastonmuutoksen tuhotessa viljelyalueita. Samaan aikaan täällä meidän puolellamme maapalloa ilmeisesti ajatellaan, että voimme pelastaa maailman, jos lopetamme tuotannon. Pitäisi ajatella aivan päinvastoin – mitä enemmän viljelyalaa ilmastonmuutos maailmalla vie, sitä enemmän Suomen pitäisi panostaa ruuantuotantoon, jotta voimme huolehtia omasta kansastamme ja viedä ylijäämää myös omien rajojemme ulkopuolelle yhä kasvavaan tarpeeseen.

Katseemme on kääntynyt ihan perustellustikin Keskustan suuntaan – olette istuneet kaksi kautta hallituksessa, ja kovin vähän on tilannetta saatu parannettua. Mutta yhtä lailla kysyn muilta hallitusryhmiltä, SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP, oletteko aivan tosissanne, että teille on yhdentekevää, miten Suomen maatilat tämän talven sähkölaskuistaan selviävät ja kuinka monta elinkelpoista tilaa katuu?

Ei ole oikein, että viljelijät ja ruokaturva jäävät hallituksen riitojen panttivangiksi.

Det kan inte vara rätt att hålla jordbrukarna och vår livsmedelsförsörjning som pantfånge pga regeringens interna bråk.