Päivi Räsänen KD:n tiedonantoryhmäpuheessa: ”Sananvapauden vahvistamista ja syrjinnän torjuntaa ei pidä asettaa vastakkain”
Päivi Räsänen KD:n tiedonantoryhmäpuheessa: ”Sananvapauden vahvistamista ja syrjinnän torjuntaa ei pidä asettaa vastakkain”
6.9.2023 klo 15:14 Uutiset
– Käsitys kaikkien ihmisten yhtäläisestä arvosta ei ole syntynyt aatteellisessa tyhjiössä. Ihmisoikeusjulistuksien ja -sopimusten juuret ovat vahvasti kristillisessä ihmiskuvassa, totesi KD:n ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Päivi Räsänen.
Hän muistutti, että myös sananvapaus on ihmisten samanarvoisuuden seuraus ja todellisen demokratian edellytys.
– Sananvapauden vahvistamista ja syrjinnän torjuntaa ei pidä asettaa vastakkain. Ilman sananvapautta ei ihmisoikeuksia pystytä edistämään. Kansanryhmään kohdistuvat vainot alkavat usein juuri sananvapauden rajoituksin. Ensin palavat kirjat, sitten ihmiset.
– Rasismin ytimessä on ihmisryhmän tai yksilön arvottaminen alempiarvoiseksi kuin muut. Tässä on jokaisen syytä tutkia itseään ja omaa historiaamme, esimerkiksi romanien, saamelaisten, maahanmuuttajien ja vammaisten ihmisten kohtelemisessa.
Räsänen totesi, että maahanmuuttajien keskuudesta erityisen haavoittuvassa asemassa ovat islamin uskosta joko lähtömaassa tai Suomessa kristityiksi kääntyneet.
– He joutuvat kohtaamaan painostusta ja jopa väkivaltaa omien maanmiestensä taholta. Maahanmuuttovirasto tai hallintotuomioistuimet ovat tehneet kielteisiä päätöksiä kyseenalaistamalla henkilöiden uskonnollisen vakaumuksen aitouden tavalla, jolla moni luterilaisen kirkon jäsenkään ei ylittäisi rimaa.
Hallitus pyrkii ehkäisemään vihatekoja uskontoryhmiä kohtaan.
– Uskonnollista lukutaitoa tulee vahvistaa uskonnollisten konfliktien torjumiseksi aivan koulujen perusopetuksesta lähtien. Suomessa uskonnonvastaisilta provokaatioilta suojaa laki uskonrauhan rikkomisesta, jota on vuosikymmenien ajan yritetty kumota. Uskonnoista on voitava keskustella kriittisesti ja vapaasti.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallituksen tiedonantoa.
– Iloitsemme siitä, että ryhmämme pitkäaikainen tavoite torjua antisemitismiä nyt toteutuu. Vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään jatkossa viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti holokaustin muistopäivänä, Räsänen kertoi.
Alla puheenvuoro kokonaisuudessaan:
***
Hallituksen tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa 6.9.2023
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
kansanedustaja Päivi Räsänen
Arvoisa puhemies,
Tapasin kerran Puolassa juutalaismuseossa 92-vuotiaan miehen, joka oli selviytynyt nuorukaisena kahdelta keskitysleiriltä. Hän kertoi minulle, mikä oli pahinta Holokaustin kokemuksessa. Se ei lopulta ollut nälkä, kylmyys tai kuolemanpelko vaan ihmisarvon menetys. Juutalaisena häntä kohdeltiin kuin tuhoeläintä tai saastaa. Hän menetti vangitsijoidensa silmissä ihmisyytensä. Tätä on rajuimmillaan antisemitismi ja rasismi, ihmisarvon polkeminen, jopa ihmisyyden kiistäminen.
Käsitys kaikkien ihmisten yhtäläisestä arvosta ei ole syntynyt aatteellisessa tyhjiössä. Ihmisoikeusjulistuksien ja -sopimusten juuret ovat vahvasti kristillisessä ihmiskuvassa, jonka mukaan jokainen ihminen kokoon, väriin, ikään tai tuottavuuteen tai mihinkään ominaisuuteen katsomatta, on luotu Jumalan kuvaksi. Sen vuoksi ihmisarvo ei ole suhteellinen käsite, vaan aina ehdoton ja täysi, elämän alusta, sen loppuun asti.
Kristillisdemokraattiselle eduskuntaryhmälle poliittisen toiminnan lähtökohta on, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja yhdenvertaisia.
Myös sananvapaus on ihmisten samanarvoisuuden seuraus ja todellisen demokratian edellytys. Sananvapauden vahvistamista ja syrjinnän torjuntaa ei pidä asettaa vastakkain. Ilman sananvapautta ei ihmisoikeuksia pystytä edistämään. Kansanryhmään kohdistuvat vainot alkavat usein juuri sananvapauden rajoituksin. Ensin palavat kirjat, sitten ihmiset.
Rasismin ytimessä on ihmisryhmän tai yksilön arvottaminen esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut. Tässä on jokaisen syytä tutkia itseään ja omaa historiaamme.
Romanit ovat suomalainen etninen, kulttuurinen ja kielellinen yli 10 000 hengen vähemmistö, joka on asunut keskuudessamme yli viisisataa vuotta. On häpeä, että yhä edelleen monet heistä kokevat arkipäivän syrjintää palveluissa tai työhönottotilanteissa pelkästään nimensä tai pukeutumisensa vuoksi. Euroopan romanivihalla on pitkät perinteet ulottuen aina viime vuosituhannen alkupuolelta omaan aikaamme. Harvoin tulee mainituksi, että holokaustissa tuhottiin myös arviolta puoli miljoonaa romania.
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, mikä on meille ylpeyden aihe. Saamelaiset ovat joutuneet historiassamme alempiarvoistavan sulauttamispolitiikan kohteeksi, jonka viimeisistäkin rippeistä on selkeästi sanouduttava irti.
”Kun muukalainen asuu luonasi teidän maassanne, älkää sortako häntä. Muukalainen, joka asuu teidän luonanne, olkoon niin kuin maassa syntynyt teikäläinen. Rakasta häntä niin kuin itseäsi”. Näin neuvotaan Raamatussa suhtautumaan maahanmuuttajiin ja tässä meillä on yhteiskuntana parannettavaa. Rasismin vastainen viesti on erityisen tärkeää meille myös siksi, että me heikon syntyvyyden ja kasvavan työvoimapulan vuoksi väistämättä tarvitsemme monille aloille tekijöitä ja osaajia myös ulkomailta.
Nostan esiin maahanmuuttajien keskuudesta erityisen haavoittuvassa asemassa olevan ryhmän, islamin uskosta joko lähtömaassa tai Suomessa kristityiksi kääntyneet. He joutuvat kohtaamaan painostusta ja jopa väkivaltaa omien maanmiestensä taholta. Maahanmuuttovirasto tai hallintotuomioistuimet ovat tehneet kielteisiä päätöksiä kyseenalaistamalla henkilöiden uskonnollisen vakaumuksen aitouden tavalla, jolla moni luterilaisen kirkon jäsenkään ei ylittäisi rimaa.
Islamilaisissa maissa oma perhe saattaa olla suurin uhka eivätkä viranomaiset pysty tai halua suojella avoimesti islamin hylännyttä ja kristityksi kääntynyttä. Siellä henkeä uhkaaville tahoille oleellista ei ole se, onko kääntynyt nimikristitty vai sydämen kristitty. Oleellista on aiemman uskonnon hylkääminen, jonka merkkinä on kristillinen kaste.
Arvoisa puhemies, hallitus pyrkii ehkäisemään vihatekoja uskontoryhmiä kohtaan. Uskonnollista lukutaitoa tulee vahvistaa uskonnollisten konfliktien torjumiseksi aivan koulujen perusopetuksesta lähtien.
Tanska on säätämässä lakia, jolla Koraanien polttaminen voitaisiin kieltää, perusteena kansallinen turvallisuus. Ruotsissa terrorismin uhka-arviota jouduttiin nostamaan. Koraanin julkiset polttamiset ovat aiheuttaneet suhteettomia väkivaltaan yllyttäviä vastareaktioita islamilaisesta maailmasta.
Suomessa uskonnonvastaisilta provokaatioilta suojaa laki uskonrauhan rikkomisesta, jota on vuosikymmenien ajan yritetty kumota. Pykälässä kielletään sekä Jumalan pilkkaaminen että sen herjaaminen tai häpäisy, mitä kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta pitää pyhänä. Lakia on hyvin perustein myös arvosteltu. Uskonnoista on voitava keskustella kriittisesti ja vapaasti. Jumala ei tarvitse lain suojaa pilkkaamiseltaan. Kristityt eivät ole juuri lakiin turvautuneet. Tässä tilanteessa olemme kuitenkin onnekkaita, että meillä on keinot puuttua tahalliseen uskonnollisen konfliktin aiheuttamiseen.
Hallitus on tiedostanut eriarvoistavien rakenteiden purkamisen merkityksen työmarkkinoilla. Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän, mikä on silti valitettavan yleistä työelämässä. Aiemmin halutut ja osaavat työntekijät muuttuvat ikääntyessään hyljeksityiksi, vaikka heillä on vankka ammattitaito ja motivaatiota työn tekoon. Kestävyysvaje syvenee entisestään, jos menetämme osaavaa työvoimaa työmarkkinoiden ulkopuolelle jo viisikymppisenä.
On huomattava, että maamme suurimman vähemmistön ja samalla syrjityimmän ryhmän muodostavat vammaiset. Vammaiset ihmiset ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa ja heidän tulotasonsa on matalampi kuin väestöllä keskimäärin. Vammaisten ja vajaakuntoisten oikeuksia täysipainoiseen ja yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa on kehitettävä.
Arvoisa puhemies, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallituksen tiedonantoa ja pitää sitä tasapainoisena kannanottona kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Iloitsemme siitä, että ryhmämme pitkäaikainen tavoite torjua antisemitismiä nyt toteutuu. Vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään jatkossa viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti holokaustin muistopäivänä.
Yhteiskunnallista luottamusta ja keskinäisen kunnioituksen kulttuuria on vahvistettava. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden suurimmat haasteet eivät ole lainsäädännössä tai budjetissa, vaan sydämissämme, asenteissamme, siinä, miten arjessa kohtelemme lähimmäisiämme.
Lue seuraavaksi:
- Sari Tanus ryhmäpuheessa: "Hallitus tavoittelee elinvoimaa ja 100 000 uutta työpaikkaa ympäri Suomen" 20.3.2024
- Päivi Räsänen ryhmäpuheessa sairaalavälikysymyksestä: "Ydinongelma on henkilöstön riittävyys" 23.4.2024
- Sari Tanus ryhmäpuheessa sote-välikysymyksestä: "Hyvinvointialueita rakennetaan niiden perustusten varaan, jotka edellinen hallitus valoi" 18.10.2023