Linjapaperi

test

Kristillisdemokraattinen linja 2013 – 2015

Hyväksytty Hämeenlinnan puoluekokouksessa  31.8.2013

JOHDANTO

Kristillisdemokratia on kansainvälinen ideologia, joka kantaa monissa yhteiskunnissa merkittävää vastuuta valtion kehittämisestä. Kristillinen arvoperusta antaa mahdollisuuden toimivalle yhteisöllisyydelle. Korostamme ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioitusta, omantunnon vapautta, yksilön vastuuta, vahvaa perhepolitiikkaa, kansalaisyhteiskunnan merkitystä, kansainvälistä vastuuta, ympäristön kunnioittamista sekä sosiaalisen markkinatalouden edistämistä.

Lähimmäisyhteiskunta antaa vapautta, luo vastuullisuutta sekä turvaa taloudellisen hyvinvoinnin kaikille yhteiskunnan jäsenille.

Suomi on ajautunut kansainvälisen taantuman seurauksena vaikeaan suhdannetilanteeseen, jota pahentavat teollisuuden rakennemuutos sekä ikääntymisestä johtuva kestävyysvaje. Me Kristillisdemokraatit haluamme puolueena vastata tähän kolmoishaasteeseen. Haluamme luoda talouteen vapautta rajoitusten ja esteiden sijaan. Yhteiskunnan tulee olla aktiivisesti mahdollistamassa sekä luomassa uutta työtä ja uudenlaista yrittäjyyttä.

Taloudellisen kasvun tulee perustua kestävään kehitykseen sekä sosiaalisesti oikeudenmukaiseen tulonjakoon eri väestönryhmien välillä. Verotuksella ja harkitulla sääntelyllä tuetaan työllistävää yritystoimintaa. Kannamme vastuuta lähimmäisistä, yhteiskunnan heikoimmista, ympäristöstä sekä kehitysmaista. Kestävät kristilliset arvot ja toisten kunnioittaminen luovat pohjan lähimmäisyhteiskunnalle. Lähimmäisyhteiskunta antaa vapautta, luo vastuullisuutta sekä turvaa taloudellisen hyvinvoinnin kaikille yhteiskunnan jäsenille.

TALOUSPOLITIIKKA

Haluamme olla rakentamassa yhteiskuntaa, jossa julkinen talous on tasapainossa, jossa kannustetaan työntekoon ja yrittäjyyteen ja jossa kaikkein heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta. Julkisen talouden velkaantumiskehitykseen tulee löytää todellisia ratkaisuja. Julkisen sektorin tehtäviä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Talouden tasapainottaminen ei saa kuitenkaan vaarantaa talouskasvun edellytyksiä eikä hyvinvointivaltion turvaverkkoja.

Menestymme, mikäli panostamme suomalaisen teollisuuden ja tuotannon jatkuvaan kehittämiseen. Työllisyyden parantamiseksi tulee tukea pienten- ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia investoida ja työllistää sekä tukea aloittavia yrityksiä toimintansa vakiinnuttamiseksi. Yritystukijärjestelmää kehitettäessä tulee huomioida paremmin pk-yritysten kannattavuus ja niiden työllistävä vaikutus. Verotuksen tulee olla kilpailukykyisellä tasolla.

Työntekoa ja yrittäjyyttä tulee tukea verotuksellisin keinoin. Kunnallisvero- ja ansiotuloverorasitusta tulee keventää kaikkein pienituloisimpien kohdalla. Perheiden verotusta tulee keventää perheverotuksen keinoin. Perheverotusmahdollisuuden tulee olla vapaaehtoinen. Emme voi emmekä halua kilpailla alhaisilla työvoimakustannuksilla vaan koulutetulla työvoimalla, huippuosaamisella ja monipuolisella sekä joustavalla ja uutta luovalla elinkeinorakenteella.

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA

Puolustuspolitiikan tulee perustua itsenäisen ja uskottavan maanpuolustuksen sekä yleisen asevelvollisuuden varaan. Voimme ylläpitää puolustuskykyämme panostamalla riittävästi puolustusmenoihin sekä lisäämällä kansainvälistä puolustusyhteistyötä Pohjoismaiden, Naton sekä Euroopan Unionin maiden kanssa. Liittymistä puolustusliittoon voidaan harkita, mikäli sille on selkeä kansan enemmistön tuki. Jäsenyydestä tulee tällöin järjestää kansanäänestys.

Suomen tulee tukea Israelin oikeutta turvallisiin rajoihin ja edellyttää sen naapurimaita tunnustamaan Israelin oikeus olemassaoloon juutalaisena ja demokraattisena valtiona.

Maamme rooli rauhan rakentajana ja puolueettomana rauhan välittäjänä maailman eri konflikteissa pitää säilyttää. Suomen tulee osallistua kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin, joissa painopistettä siirretään perinteisestä rauhanturvaamisesta siviilikriisinhallintaan, kouluttamiseen ja rauhanvälitykseen. Israelin ja palestiinalaisosapuolen välistä konfliktia ei voida ratkaista ulkopuolelta, vaan rauhan tulee rakentua osapuolten kahdenväliseen sopimukseen.

Suomen tulee tukea Israelin oikeutta turvallisiin rajoihin ja edellyttää sen naapurimaita tunnustamaan Israelin oikeus olemassaoloon juutalaisena ja demokraattisena valtiona. Olennaista alueella on pyrkimys rakentaa toimintaa yhteisöllisten arvojen perustalta ilman että vahvistetaan viholliskuvia toinen toisistaan.

Suomen on pyrittävä nostamaan kehitysyhteistyövarojen määrää 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Muiden varakkaampien maiden tavoin meidän auttaa kehitysmaiden asukkaita nousemaan ahdingosta ihmisarvoiseen elämään. Taloudelliset ulkosuhteet ovat äärimmäisen tärkeitä pienelle vientiriippuvaiselle maalle. Lisääntyvä yhteistyö Venäjän kanssa on maamme etujen mukaista, niin taloudellisessa kuin turvallisuuspoliittisessa mielessä. Kansallisten etujen perusteella ei tule sulkea silmiä ihmisoikeusloukkauksilta.

EUROOPAN UNIONI

Euroopan Unioni on Suomen tärkein kansainvälinen yhteistyöfoorumi ja EU:ssa vaikuttaminen on Suomen kannalta tärkeää. EU:n tulee keskittyä toiminnassaan niihin asioihin, joissa eurooppalaisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa olennaista lisäarvoa kansalliseen politiikkaan tai jotka ovat EU:n ulkoisen vaikuttamisen kannalta tärkeitä. EU:n tulee osoittaa varoja kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden parantamiseen kaikissa jäsenmaissa. Erityisesti nuorisotyöttömyyden nujertaminen on nostettava EU:n kärkihankkeeksi jäsenmaiden kustantaessa kansalliset toimet. Vastustamme EU:n kehittämistä liittovaltioksi.

Haluamme säilyttää jäsenvaltioiden kansallisen päätäntävallan budjetista ja verotuksesta sekä kehittää EU:ta itsenäisten valtioiden yhteisönä perussopimusten puitteissa. Vastustamme velkojen yhteisvastuullisuutta. Emme kannata määräenemmistöpäätöksenteon laajentamista, vaan haluamme säilyttää yksimielisyysvaatimuksen kaikissa merkittävissä kysymyksissä. Päätöksenteon avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja demokraattisuutta on lisättävä.

EU:n hallintoa tulee keventää. Euroopan Unionin laajentumisen tulee olla hallittua ja jäsenyyden tulee olla mahdollista vain niille maille, jotka täyttävät kaikki ehdot. EU:n tulee toimia erityisesti oikeusvaltioperiaatteiden, ihmis- ja perusoikeuksien, kuten uskonnonvapauden, sekä turvallisuuden edistäjänä. Tarvitsemme sekä yhteistä valvontaa, että komissiolle keinoja puuttua oikeuksien loukkauksiin jäsenvaltioissa.

OIKEUSPOLITIIKKA JA SISÄINEN TURVALLISUUS

Julkisen vallan tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia järjestyksestä ja turvallisuudesta. Vakavin sisäisen turvallisuuden uhka on lisääntyvä syrjäytyminen, johon tulee tarttua monialaisella yhteistyöllä ja lähiyhteisöjä vahvistaen. Poliisin toimintakyky rikosten torjuntaan, selvittämiseen, valvontaan ja hälytystehtäviin koko Suomen alueella tulee turvata riittävillä resursseilla.

Suomen ehtona EU:n ja Venäjän väliselle viisumivapaudelle tulee olla rajanylityspaikkojen infrastruktuurin ja henkilöstön valmius vastata kasvavaan rajanylitysliikenteeseen sekä yhteinen, Euroopan laajuinen rajavalvontajärjestelmä. Schengen-alueen laajentamisessa tulee jatkossakin vaatia kaikilta jäsenmailta Schengen-jäsenyyden ja EU-mailta myös EU-jäsenyyden ehtojen tosiasiallista täyttämistä ja korkeatasoista rajaturvallisuutta. Maahanmuuton tulee olla hallittua, maan kokonaisturvallisuutta edistävää ja ihmisarvoa kunnioittavaa.

Maamme monikulttuurisuuspolitiikkaan on löydettävä rakentava, integraatiota ja kulttuurista tasapainoa tukeva linja. Suomen tulee aktiivisesti toimia ihmiskaupan vähentämiseksi ja tiedottaa uhrien auttamisjärjestelmästä.

KOULUTUS-, TIEDE- JA KULTTUURIPOLITIIKKA

Kaikilla kouluasteilla tulee taata laadukas opetus, hyvät opetusvälineet ja riittävän pienet ryhmäkoot. Koulukiusaamisen suhteen tulee olla nollatoleranssi ja kiusaamistapauksiin tulee puuttua välittömästi. Opettajilla tulee olla nykyistä paremmat oikeudet puuttua häiriökäyttäytymiseen. Varhaiskasvatusta koskeva vanhentunut lainsäädäntö tulee uudistaa pikaisesti. Kaikkien lasten tulee saada osallistua esiopetukseen. Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien, erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajalasten osallistumista esiopetukseen lisätään.

Kristillisten koulujen rahoitukseen liittyvä jaksotusongelma sekä tasoleikkuri tulee korjata.

Opinto-ohjausta tulee lisätä lakisääteisesti kaikilla kouluasteilla. Verkkotukiopetusta tulee järjestää kaikilla oppitasoilla. Maksutonta verkko-opiskelumateriaalia lisätään. Uskonnonopetuksen tuntimäärä ja oikeus oman uskonnon opetukseen tulee säilyttää nykyisellään. Uskonnollinen traditio toimii yhteiskunnassa merkittävänä moraaliresurssina. Kristillisen etiikan rooli länsimaisen moraalin perustana tulee tunnustaa.

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen tulee kohdentua aloille, joilla on työvoimatarvetta. Nuorten oikeudessa työ- tai koulutuspaikkaan tulee olla myös velvoite ottaa vastaan paikka, johon nuori soveltuu. Oppisopimuskoulutusta lisätään tarjoamalla yrityksille erityistä koulutusrahaa jokaisesta koulutettavasta. Ammattikorkeakoulutusta on yhtenäistettävä ja valtionosuusrahoitusta on kehitettävä siten, että koulutuksen tuloksellisuus paranee. Ammattikorkeakoulutuksen alueellinen saatavuus turvataan. Suomalaista yliopistokenttää tulee kehittää vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita. Laaja-alaisten yliopistojen lisäksi Suomeen tulee edelleen luoda erikoistuneita huippuyksiköitä. Korkeakoulutuksessa tulee pyrkiä kansainvälisen vertailun kärkijoukkoon.

Opintotukea tulee kehittää nopeuttamaan valmistumista ja pidentämään työuria. Opintotuen tulorajoja tulee korottaa tai poistaa ne kokonaan. Perheellisten opiskelijoiden tukea on kehitettävä joko tulorajoja nostamalla, lainatuella tai opintotuen perhekorotuksella. Yksityisiä kristillisiä kouluja ja päiväkoteja tulee kohdella tasapuolisesti muiden elämänkatsomukseen tai vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan perustuvien koulujen ja päiväkotien kanssa.

Toimintansa vakiinnuttaneille kouluille tulee myöntää pysyvät opetusluvat ilman oppilasmäärärajoitusta. Kristillisten koulujen rahoitukseen liittyvä jaksotusongelma sekä tasoleikkuri tulee korjata. Yhteiskunnan on huolehdittava kulttuuripalvelujen monipuolisuudesta ja siitä, että ne ovat mahdollisimman monen saatavilla. Yhteistyöetujen hakemiseen yritysmaailman kanssa on kannustettava esimerkiksi verotuksella. Kulttuuria tulee tukea nykyistä vähemmän suoraan valtion budjetista.

ELINKEINO-, TYÖLLISYYS- JA INNOVAATIOPOLITIIKKA

Haluamme edistää elinkeinopolitiikkaa, jolla tuetaan työllisyyttä, yritysten syntymistä ja kansallista kilpailukykyä. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa, kun haluamme parantaa maamme työllisyystilannetta. Verotuksen suhteen tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Suomi on riippuvainen viennistä ja tarvitsemme lisäpanostuksia, joilla helpotetaan yritysten kansainvälistymistä ja edistetään vientiä. Teollisuutta ei tule rasittaa ylisääntelyllä eikä liian kunnianhimoisilla yksipuolisilla ympäristötavoitteilla.

Työvoimapolitiikan tulee olla työhön kannustavaa. Lyhytaikaisenkin työn vastaanottamisen tulee olla kannattavaa. Kannustinloukkuja ja turhaa byrokratiaa työvoimapalveluissa on purettava. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäispituutta tulee harkitusti lyhentää. Kotitalousvähennystä tulee pyrkiä korottamaan, koska vähennys on tehokas työllistämisen tuki sekä väline harmaata taloutta vastaan.

Työuria tulee pidentää alku- ja loppupäästä. Eläkeiän maltilliseen nostoon on varauduttava. Osatyökykyisten osallistumista työelämään tulee edistää tekemällä se kannattavaksi työnantajalle ja poistamalla sosiaaliturvaan liittyviä esteitä. Suomen energiatuotannon tulee olla monipuolista, mahdollisimman omavaraista ja kilpailukykyistä.

Energiajärjestelmän tulee tukea myös hajautettujen energiantuotantomuotojen käyttöönottoa. Metsäteollisuuden merkitys uusiutuvan energian tuotannossa tulee huomioida ja kotimaisten energialähteiden käyttöä lisätä. Hiilidioksidiverotusta ei tule laajentaa teollisuuden päästökaupan ja liikenteen polttoaineiden verotuksen ulkopuolelle.

MAATALOUS

Maatalouden tuotantoedellytykset on turvattava huomioiden luonnonolosuhteet koko maassa. Tuotantoedellytykset on turvattava myös kriisiaikoina. EU:n ja kansallisen päätöksenteon tulee olla pitkäjänteistä, jotta maataloustuottajat voivat tehdä omat tuotantoratkaisunsa ja investointinsa luottaen tulevaisuuden maatalouspolitiikan linjaan. Metsälakeja uudistettaessa on tärkeää huomioida metsänomistajat tasapuolisesti. Metsän eri käyttömahdollisuuksia tulee kehittää, jotta syntyy työpaikkoja sekä uusia tuotteita ja tuotantoa. Kiinteistöveroa ei tule laajentaa koskemaan maa- ja 5 metsätalousmaata. Metsäteollisuuden puuntarpeeseen tulee vastata puunmyyntiin pakottavien maksujen sijaan metsänomistajia oikeudenmukaisesti kohtelevilla kannusteilla.

Turkistarhaus on paikallisesti merkittävä elinkeino, joka kasvattaa myös Suomen vientiä. Emme tue turkistarhauksen kieltämistä. Turkiseläinten hyvinvoinnista tulee huolehtia asianmukaisesti. Geenien muuntelulla voi olla yllättäviä seurauksia ympäristölle ja ihmisille.

Kasvien tai eläinten perimän muuttaminen voi johtaa elinympäristön saastumiseen, eliöiden monimuotoisuuden vähenemiseen tai ennakoimattomiin muutoksiin ekosysteemissä. Haluamme säilyttää Suomen geenimanipulaatiosta vapaana puhtaan ruoan mahdollisimman omavaraisena tuotantoalueena. Kasvien ja eläinten jalostustyötä on kuitenkin jatkettava maailman nälänhädän välttämiseksi. Vieraslajien pääsyä luontoon tulisi estää nykyistä tehokkaammin.

HYVINVOINTIPOLITIIKKA

Hyvinvointia luodaan välittämällä. Haluamme luoda yhteiskunnan, jossa jokaisesta välitetään ja huolehditaan. Haluamme lisätä kansalaisten omaa vastuuta ja välittämistä niin omasta toimeentulostaan ja hyvinvoinnistaan kuin myös läheistensä hyvinvoinnista. Perheiden tukeminen on parasta hyvinvointipolitiikkaa. Erityistä tukea tarvitaan yksinhuoltajille ja monikkolasten perheille. Lapsiperheiden kotipalvelua lisätään tukemaan vanhemmuutta ja arjessa selviytymistä. Perheneuvolajärjestelmää tulee laajentaa ja resursseja vahvistaa. Vanhempainvapaan kehittämisessä turvataan perheiden oikeus päättää vapaasti, kumpi vanhemmista lapsia hoitaa.

Eläkeläisten tilapäistä tai osa-aikaista työtä tulee verottaa nykyistä kevyemmin työurien pidentämiseksi. Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentulon edellytyksiä parannetaan.

Perheen ja työelämän yhteensovittamista ja työelämän joustoa kehitetään edelleen. Vanhemmuuden kustannukset tasataan siirtämällä kustannusvastuu yrityksiltä valtiolle tai jakamalla kustannukset tasaisesti kaikille työnantajille. Etävanhemman oikeutta tavata lapsiaan tulee parantaa ja sen toteutumista valvoa paremmin.

Lastensuojelun laatu turvataan koko maassa ja painopistettä siirretään ennaltaehkäisyyn. Valtionosuuksien lastensuojelukerroin muutetaan ennaltaehkäisyyn kannustavaksi. Lastensuojelutoimien toteutumista tulee valvoa paremmin ja viranomaisyhteistyötä sekä tietojen vaihtoa tulee helpottaa. Pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuus koko maahan turvataan lisäämällä koulutuspaikkoja. Yksinelävien kasvava määrä tulee huomioida päätöksenteossa.

Eläkeläisten tilapäistä tai osa-aikaista työtä tulee verottaa nykyistä kevyemmin työurien pidentämiseksi. Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentulon edellytyksiä parannetaan. Eläkkeiden erilaiset indeksijärjestelmät yhdistetään seuraamaan nykyistä paremmin yleistä ansiokehitystä. Vanhuspalvelulain toteutumista seurataan aktiivisesti. Lain toteuttamiseksi tarvitaan myös lisäresursseja ja välittävämpää asenneilmapiiriä vanhusväestöä kohtaan. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen vanhuuteen.

SOSIAALI- JA TERVEYDENHOITO

Haluamme kansallisen terveydenhoitouudistuksen, jossa terveyskeskukset saadaan toimimaan paremmin ja hoitojonot purettua. Kannatamme perustason ja erityistason terveydenhoidon yhdistämistä samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen. Terveyspalveluissa tulee erityisesti panostaa perusterveydenhuoltoon matalan kynnyksen lähipalveluina. Terveyskeskuksiin avataan ilman ajanvarausta toimivia mielenterveyshoitajien päivystyspisteitä erityisesti nuorille. Sairauksien ennaltaehkäisy, oikea-aikainen hoito ja kuntoutus lisäävät hyvinvointia kustannustehokkaasti.

Kouluterveydenhuolto tarvitsee lisäresursointia. Työ- Työterveyshuollon ja kouluterveydenhuollon ulkopuolisille ryhmille tarjotaan ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia ja terveysneuvontaa. Alkoholin saatavuutta rajoitetaan tapahtumissa, joihin osallistuu lapsia ja nuoria. Alkoholin mielikuvamainonta tulee kieltää kokonaan. Huumausaineista johtuvien ongelmien vähentämiseksi tulee tehostaa valistusta sekä huumeiden käyttäjien hoitoonohjausta riittävän pitkäkestoiseen hoitoon. Päihderiippuvaisten äitien tahdosta riippumaton hoito tulee säätää mahdolliseksi. Päihderiippuvaisten vanhempien varhaista hoitoonohjausta tulee tehostaa. Haluamme vähentää ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä lasten huostaanottojen määrää.

Omaishoidon tuki tulee muuttaa subjektiiviseksi oikeudeksi tilanteissa, joissa potilas ei tulisi toimeen ilman hoitajaa. Tuki säädetään verovapaaksi ja siirretään KELA:n hoidettavaksi. Tukea korotetaan niin, että omaishoidosta tulee varteenotettava vaihtoehto laitoshuollolle koko maassa. Omaishoitajien jaksamisesta huolehditaan riittävillä ja tasokkailla tukipalveluilla. Ihmiselämän pyhyyttä kunnioitetaan hedelmöityksestä luonnolliseen kuolemaan saakka. Raskaudenkeskeytysten määrää tulee pyrkiä vähentämään. Terveydenhuollon henkilöstölle säädetään oikeus kieltäytyä eettisin perustein raskauden keskeytyksestä. Eutanasiaa ei tule laillistaa. Sen sijaan tuemme hyvän saattohoidon järjestämistä.

SOSIAALITURVA

Sosiaaliturvaa, työttömyysturvaa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee kehittää siten, että työn vastaanottaminen ja työn tekeminen kannattaa kaikissa tilanteissa myös osatyökykyisille. Yrittäjien sosiaaliturvaa parannetaan. Puolueen tavoitteena on siirtää absoluuttinen köyhyys historiaan. Lapsiköyhyys, alhaiset eläketulot ja pitkäaikaistyöttömyyden tai sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden tuomat toimeentulovaikeudet ovat ongelmia joihin tulee puuttua.

Vammaisten ja osa-työkykyisten työllistymistä on edistettävä.

Tarvitsemme joustavampaa tukipolitiikkaa ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen kohdistuvia toimia. Yleinen asumistuki ja opiskelijoiden saama asumislisä yhtenäistetään. Yleisen asumistuen tulorajoja tarkastetaan ja tuen perusteena olevien asumistukimenojen enimmäismääriä korotetaan. Vammaisten ja osa-työkykyisten työllistymistä on edistettävä.

YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

Haluamme sitoutua ympäristön suojeluun ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tuleville sukupolville. Suomen tavoitteena kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tulee olla laaja ilmastosopimus. Kierrätystä ja uusiokäyttöä tulee7 edistää jätteiden määrän vähentämiseksi. Jätteiden energiahyödyntäminen täydentää materiaalien kierrätystä. Eläinsuojelulain noudattamisen valvontaa on parannettava. Luonnonvaroja tulee hyödyntää siten, ettei aiheuteta merkittävää tai pysyvää haittaa ympäristölle. Esimerkiksi kaivostoiminnassa tarvitaan ekotehokkaita mineraalirikastusmenetelmiä sekä menetelmiä mineraalialan sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäyttöön ja hallintaan.

Lainsäädäntöä tulee tarkentaa siten, että valvontaa tehostetaan ja kaivostoiminnasta hyötyy myös suomalainen yhteiskunta. Haluamme että kuntalaiset voivat aidosti vaikuttaa kaavoitukseen osallistumalla keskusteluun, kertomalla mielipiteensä tai jättämällä muistutuksen. Edistämme esteetöntä yhteiskuntaa, jossa ympäristö, rakennukset, palvelut ja joukkoliikenne ovat jokaisen saavutettavissa. Joukkoliikennetuki tulee ulottaa keskisuuriin kaupunkeihin suurten kaupunkien lisäksi.

KUNTA- JA HALLINTOPOLITIIKKA

Kuntapolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on lähipalveluiden turvaaminen koko maassa, lähidemokratian vahvistaminen ja kestävä kuntatalous. Kuntauudistuksessa tulee edetä kuntalaisia ja kuntia kuunnellen. Rakenteiden uudistaminen ja hallinnon keventäminen on parempi vaihtoehto kuin palveluista karsiminen. Maakuntien ja valtionhallinnon maakunnallisia tehtäviä ja tehtäväkokonaisuuksia tarkastellaan kriittisesti ja julkishallinnon päällekkäisyydet poistetaan.

Valtion toimintojen sijoittautumisessa huomioidaan tarkoituksenmukaisuus, taloudelliset näkökohdat, ammattitaitoisen työvoiman saatavuus sekä toimintojen tehokkuus. Metropolialueelle esitämme rajattua metropolihallintoa maakuntahallinnon pohjalta ja valtuustoa, joka päättäisi alueen maankäytöstä, asumisesta sekä liikenteestä.

Koko Suomi pyritään pitämään asuttuna aktiivisen aluepolitiikan keinoin. Suurten kunnallisten tai valtiollisten toimijoiden rinnalle tarvitaan lähiyhteisöjä. Lähiyhteisöt luovat yhteisöllisyyden tunnetta ja kantavat vastuuta yhteisistä asioista. Asuinalueiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä parannetaan ottamalla käyttöön naapuriapujärjestelmiä. Jokaisen kansalaisen tulee saada kielilain turvaamat peruspalvelut suomeksi tai ruotsiksi.

 

Kristillisdemokraattien linjapaperin johdanto hyväksyttiin Kristillisdemokraattien 30. puoluekokouksessa Hämeenlinnassa 31.8.2013

 

Linjapaperin aakkoston päivitys: kristillisdemokratiaa selkokielellä on hyväksytty puoluehallituksessa 29.10.2016:

linjapaperi_aakkosto_print