Poliittisessa katsauksessaan puoluevaltuustolle Peter Östman muistutti, miten irtisanomislaista syntyneessä kiistassa, hallitus ajautui törmäyskurssille työmarkkinajärjestöjen kanssa esittäessään irtisanomisehtojen lieventämistä pienissä yrityksissä.

– Hallituksen tavoitteena oli parantaa pienyritysten mahdollisuuksia palkata uusia työntekijöitä. Tavoite, jota itse pidän hyvänä ja kannatettavana. Ammattiyhdistysliikkeet vastasivat työtaistelutoimilla ja lakoilla. Tilanne laukesi lopulta hallituksen tiedonannon ja luottamusäänestyksen jälkeen siihen, että hallitus ja työmarkkinaosapuolet pääsivät sopuun siitä, miten edetään. Alkuperäinen irtisanomislaki muuttui matkanvarrella.

Östmanin mielestä kyse on oikeastaan kahdesta keskeisestä asiasta.

– Ensinäkin siitä, mikä taho päättää lainsäädännöstä. Onko se hallitus ja eduskunta vai onko se vahvat työmarkkinajärjestöt. Toiseksi kyse on työllisyydestä. Haluammeko lisää työpaikkoja ja kasvua? KD eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että työmarkkinoita uudistetaan. Tarvitsemme joustavampia ja ketterämpiä työmarkkinoita. Olemme peräänkuuluttaneet paikallisen sopimisen edistämistä. Samoin olemme pitäneet tärkeänä, että erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksia palkata uusia työntekijöitä parannetaan. Näitä tavoitteita olemme ajaneet tänä syksynä ja tulemme ajamaan myös ensi vaalikaudella, Östman sanoi.

Lue koko puhe:

***

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östmanin poliittinen tilannekatsaus KD:n puoluevaltuuston syyskokouksessa Tikkurilassa 1.12.2018

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet,

Eduskunnan syksy on ollut täynnä mielenkiintoisia käänteitä. Sote-uudistus, tiedustelulait ja irtisanomislaki ovat puhuttaneet niin kansanedustajia kuin kansalaisia. Jokaisen syksyn keskeinen teema, valtion talousarvioesitys, on tässä kokonaisuudessa jäänyt jopa hieman taka-alalle. Siitä huolimatta se teettänyt töitä valiokunnissa ja myös meidän ryhmässä.

Koko kauden tapetilla ollut sote-uudistus on syksyn aikana pikkuhiljaa edennyt kohti lopullista tuomiota. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai lopulta tehtyä heiltä pyydetyt korjaukset lakiesitykseen, vaikkakin aikataulusta myöhässä. Tosin sote-uudistukselle on ollut niin monta aikataulua ja deadlinea, ettei sillä varmasti enää ole suurta merkitystä. Nyt odotamme perustuslakivaliokunnan kantaa siihen, täyttääkö muokattu esitys perustuslain vaatimukset. Saako tämä eduskunta lopulta edes ottaa kantaa esitykseen täysistunnossa, on sitten asia erikseen. Aika näyttää ja aika käy vähiin.

Tiedustelulait nytkähtivät myös ratkaisevasti eteenpäin, kun eduskunta aikaisemmin tänä syksynä hyväksyi perustuslain muutoksen kiireellisenä. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on kauden aikana useaan otteeseen pyrkinyt edistämään tiedustelulakien aikaansaamista. Kannatimme kiireellistä käsittelyä. Viranomaiset tarvitsevat riittävät työkalut pystyäkseen estämään kansallista turvallisuutta uhkaavaa vakavaa rikollisuutta, terrorismia ja vieraiden valtojen vaikuttamisyrityksiä. Huolet kansalaisten yksityisyyden suojasta tulee huomioida ja niin on myös tehty. Lakiesityksessä on selkeästi rajattu ne olosuhteet ja edellytykset, joilla henkilö voi joutua tarkkailun kohteiksi.

Tiedustelulakeja tarvitaan myös selventämään turvallisuusviranomaisten rooleja ja valvontaa. Tiedustelutoiminnan valvontaan luodaan poikkeuksellisen vahvat valvontaelimet – tiedusteluvaltuutettu laajoin valtuuksin mm oikeudella keskeyttää tutkinta sekä parlamentaarinen valvontavaliokunta. Näillä luodaan vahva perusta tiedustelulainsäädännön hyväksyttävyydelle kansalaisten keskuudessa. On tärkeää, että kaikki eduskuntaryhmät ovat edustettuina valvonnassa.

Syksyn aikana jouduimme todistamaan kiistaa irtisanomislaista. Hallitus ajautui törmäyskurssille työmarkkinajärjestöjen kanssa esittäessään irtisanomisehtojen lieventämistä pienissä yrityksissä. Hallituksen tavoitteena oli parantaa pienyritysten mahdollisuuksia palkata uusia työntekijöitä. Tavoite, jota itse pidän hyvänä ja kannatettavana. Ammattiyhdistysliikkeet vastasivat työtaistelutoimilla ja lakoilla. Tilanne laukesi lopulta hallituksen tiedonannon ja luottamusäänestyksen jälkeen siihen, että hallitus ja työmarkkinaosapuolet pääsivät sopuun siitä, miten edetään. Alkuperäinen irtisanomislaki muuttui matkanvarrella.

Oliko tämän asian käsittely pelkkää näytelmää ja teatteria, kuten media antoi ymmärtää? Mielestäni ei. Kyse on oikeastaan kahdesta keskeisestä asiasta. Ensinäkin siitä, mikä taho päättää lainsäädännöstä. Onko se hallitus ja eduskunta vai onko se vahvat työmarkkinajärjestöt. Toiseksi kyse on työllisyydestä. Haluammeko lisää työpaikkoja ja kasvua? KD eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että työmarkkinoita uudistetaan. Tarvitsemme joustavampia ja ketterämpiä työmarkkinoita. Olemme peräänkuuluttaneet paikallisen sopimisen edistämistä. Samoin olemme pitäneet tärkeänä, että erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksia palkata uusia työntekijöitä parannetaan. Näitä tavoitteita olemme ajaneet tänä syksynä ja tulemme ajamaan myös ensi vaalikaudella.

Valtion talousarvio on joka syksy eduskunnan tärkein yksittäinen käsiteltävä asia. Tai oikeastaan kyse ei ole yhdestä asiasta vaan talousarvioesitykseen sisältyy lukuisia budjettilakeja, joita käsitellään pitkin syksyä. Hallituksen esitysten lisäksi kaikki oppositioryhmät tekevät omat vaihtoehtobudjettinsa ja jättävät niihin sisältyvät talousarvioaloitteet ja lakialoitteet. Myös yksittäiset kansanedustajat jättävät omia aloitteita talousarvioon. Yhteensä tänä vuonna jätettiin 617 talousarvioaloitetta ja niiden päälle muut aloitteet. Kaikkia näitä käsitellään pitkin syksyä. Syyskauden viimeisellä viikolla istumme koko viikon äänestämässä näistä aloitteista.

Moni on kysynyt, onko tämä rumba tarpeellinen? Kyllä ja ei. Demokratiaan kuuluu se, että jokaisella kansanedustajalla on oikeus esittää muutoksia eduskunnassa käsiteltäviin asioihin, myös valtion talousarvioon. Demokratiaan kuuluu myös se, että eduskunnan pitää tehdä päätös, eli äänestää, muutosesityksistä. Siitä huolimatta järjestelmää voi ja pitää uudistaa. Yksi hyvä järjestelmä voisi olla se, että vaihtoehtobudjeteista äänestettäisiin kokonaisuutena, eikä yksi aloite kerrallaan, kuten nyt tehdään.

KD eduskuntaryhmä jätti oman vaihtoehtobudjettinsa myös tänä vuonna. Vaihtoehtomme hallituksen talouspolitiikalle on tasapainoinen esitys, jossa on useita parannusehdotuksia. Keskeiset esitykset liittyvät toimenpiteisiin, joilla parannetaan lapsiperheiden, sairaiden ja iäkkäiden asemaa. Samalla halusimme panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen, työllisyyteen, uusiutuvaan energiaan sekä turvallisuuden parantamiseen. Esitämme vaihtoehtobudjetissa myös terveellisten elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista ja samalla epäterveellisten tuotteiden ankarampaa verotusta.

Lapsiperheet ja syntyvyyden lisääminen ovat keskeisin asia koko vaihtoehtobudjetissa. Esitämme muun muassa lapsivähennyksen palautusta, lapsilisän tasokorotusta, tuhannen euron kertaluonteista vauvarahaa perheille ja huoltajalisän korotusta. Perhe-etuuksien korotusten lisäksi esitämme varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämistä ja panostuksia koulutukseen eri tasoilla.

Toinen keskeinen teema on vanhustenhoito. Vanhustenhoidon taso on puhuttanut paljon tänäkin syksynä. On puhuttu haamuhoitajista ja huonosta kohtelusta. Tilanne pitää korjata välittömästi. Vaihtoehtobudjetissamme esitämme mm. rahoitusta tuhannen uuden hoitajan palkkaamiseen. Tämän lisäksi tarvitaan parempia hoitosuosituksia. Hoitajamitoitus pitää asettaa uudelleen niin, että voidaan taata hyvä ja inhimillinen hoito. Saattohoitoa tulee kehittää koko maassa. Lääkekorvauksiin esitämme samoin parannuksia. Vanhusasiainvaltuutettua tarvitaan puuttumaan epäkohtiin.

Hallitus esittää budjetissaan pientä korotusta takuueläkkeeseen. KD eduskuntaryhmän mielestä korotus ei ole riittävä ja esitämme tuntuvaa 30 euron lisäkorotusta takuueläkkeeseen. Kansaneläkettä tulee samoin korottaa. Esityksemme mukaisesti myös eläkkeiden verotusta kevennettäisiin. Ikäihmiset ansaitsevat hyvää hoivaa ja hoitoa. Kaikkein pienimpien eläkkeiden taso pitää olla sillä tasolla, että sillä tulee toimeen.

Lapsiperheiden ja ikäihmisten tilanteen helpottamisen lisäksi ryhmämme esittää merkittäviä panostuksia koulutukseen. Esitämme lisämäärärahaa yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja ammatillisille oppilaitoksille. Opintorahaan esitämme tuntuvaa korotusta. Nuorten syrjäytymisen estämiseksi esitämme lisärahoitusta etsivään nuorisotyöhön, työpajatoimintaan ja oppisopimuskoulutukseen. Hyvän koulutuksen lisäksi tarvitsemme lisäpaukkuja tutkimukseen ja kehitykseen. Erityisesti haluamme painottaa uusiutuvaan energiaan ja energianjakelun tehostamiseen liittyvän tutkimuksen merkitystä.

Miten sitten rahoitamme esittämämme määrärahalisäykset. Tärkeimpiä tulolähteitä ovat sokeriveron käyttöönotto ja alkoholiveron lisäkorotus. Esitämme jälleen työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden rajaamista. Viime vuosina räjähdysmäisesti kasvaviin asumistukimenoihin pitää puuttua ja esitämme niihin vanhojen rajoitusten palauttamista, mikä toisi merkittäviä säästöjä.

Valtion talousarvioesitys ja meidän vaihtoehtobudjettimme ovat samalla tämän vaalikauden viimeiset. Lyhyen kevätkauden jälkeen nykyinen eduskuntaryhmä jää vaalitauolle. Huhtikuun puolessavälissä kansa päättää, ketkä ehdokkaat muodostavat ensi kaudella uuden eduskuntaryhmän ja sen miten paljon KD pystyy vaikuttamaan politiikkaan ensi kaudella. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että kaikki nykyiset kansanedustajat ovat ehdolla myös tulevissa vaaleissa. Se, ketkä meistä viidestä saamme jatkaa tulevalla kaudella, jää kansalaisten päätettäväksi. Minulla on vain yksi toive. Se on se, että KD eduskuntaryhmä olisi ensi kaudella nykyistä suurempi! Ja mielellään paljon suurempi!

Tämän toiveen täyttyminen on mahdollista. Se on jopa todennäköistä, kun katsoo ehdokasasettelua ja puolueiden asetelmia tulevissa vaaleissa. Vaalivoitto ei kuitenkaan tule itsestään. Siihen vaaditaan kovaa työtä ja sitoutumista meiltä kaikilta!