Kansanedustaja Peter Östman vaatii hallitukselta vaikuttavia työllisyystoimia. Kristillisdemokraattien puoluehallitukselle lauantaina puhuneen Östmanin mukaan hallituksen kauniit tavoitteet pitää nyt muuttaa teoiksi. Mikäli työllisyyttä ei saada nostettua on hallituksella edessä leikkaukset ja menolisäysten peruminen.

Östman peräänkuuluttaa useita toimenpiteitä, joilla helpotetaan yritysten mahdollisuuksia työllistää ja kannustetaan työntekijöitä ottamaan vastaan työtä. Työmarkkinoilla tarvitaan joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia paikallista sopimista lisäämällä. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitää porrastaa niin, että työttömyyden alkuvaiheessa päiväraha olisi suurempi kuin loppuvaiheessa. Tämä parantaisi työttömän asemaa työttömyyden alkuvaiheessa ja kannustaisi hakemaan uutta työtä aktiivisesti.

Östman nosti puheessaan esille myös alue- ja alakohtaisen työvoimapulan. Esimerkiksi metalliteollisuudessa on pulaa osaavasta työvoimasta. Samaan aikaan kun meillä on suuri määrä työttömiä, meillä on suuri määrä yrityksiä, jotka eivät voi laajentaa toimintaansa, koska ei ole työvoimaa. Työvoimapulan helpottamiseksi tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa.

**

Peter Östman
Poliittinen katsaus 
KD puoluehallitus
8.2.2020

Hyvät kuulijat,

Keskustan tukema vihervasemmistohallitus aloitti toimensa viime kevään eduskuntavaalien jälkeen. Hallituksen ohjelma rakennettiin sen varaan, että talous- ja työllisyyskehitys jatkuu positiivisena. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin oli yksi keskeinen tavoite. Hallitus päätti hallitusneuvotteluissa, että työllisyysaste nousee niin paljon, että he voivat lisätä julkisia menoja ja kuitenkin tavoittaa talouden tasapainon vaalikauden lopulla. Tämä on ihan hyvältä kuulostava suunnitelma. Sen heikkous on vaan siinä, että työllisyystoimista ei ole vieläkään mitään tietoa.

Työllisyyttä parantavien toimien sijaan hallitus on tehnyt lukuisia päätöksiä ja ehdotuksia, jotka päinvastoin heikentävät työllisyyttä. Kotitalousvähennystä leikattiin ja polttoaineveroa nostetaan joitakin mainitakseni. Tuore esitys perhevapaiden uudistamisesta vaikuttaisi samoin negatiivisesti työllisyyteen, ei vähiten siksi, että sitä ollaan rahoittamassa työnantaja- ja työntekijämaksujen korotuksella.

Pohjoismaiden ministerineuvoston aluekehityksen ja suunnittelun tutkimuskeskus Nordregio julkaisi hiljattain tutkimuksen, jossa tarkasteltiin työllisyyttä alueellisesti pohjoismaissa. Tutkimuksen tulokset ovat pysäyttäviä. Kun Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyys on suurimmassa osassa maita 75-85 prosenttia niin Suomessa yli 75 % lukuihin päästään vain osassa rannikkoseutua. Ruotsissa aivan pohjoisessa on lukuisia kuntia, joissa työllisyysaste on yli 85 %. Vastaavilla alueilla Suomessa työllisten määrä on alle 70 %. Olemme jääneet pahasti jälkeen muita Pohjoismaita.

Samalla kun työllisyys laahaa perässä meillä on monilla aloilla ja alueilla työvoimapulaa. Esimerkiksi metalliteollisuudessa on pulaa osaavasta työvoimasta. Samaan aikaan kun meillä on suuri määrä työttömiä, meillä on suuri määrä yrityksiä, jotka eivät voi laajentaa toimintaansa, koska ei ole työvoimaa. Tämä ei ole kestävää kehitystä. Tarvitsemme lisää työtä ja lisää työntekijöitä Suomeen.

Mitä sitten voidaan tehdä. Tarvitaan useita toimenpiteitä, joilla helpotetaan yritysten mahdollisuuksia työllistää ja kannustetaan työntekijöitä ottamaan vastaan työtä. Paikallisen sopimisen edistäminen on yksi keskeisimmistä toimista. Suomessa on noin 90 000 työnantajayritystä. Näistä yrityksistä vain reilu 20 % kuuluu työnantajaliittoihin. Loppujen noin 70 000 yrityksen ääntä ei kuunnella työmarkkinaneuvotteluissa. Kuitenkin nämä yritykset työllistävät noin 400 000 työntekijää ja mikä vielä merkittävämpää, näissä yrityksissä syntyy uutta kasvua ja uusia työpaikkoja. Näille pienille ja keskisuurille yrityksille paikallinen sopiminen olisi äärimmäisen tärkeää. Työaikasääntelyä kehittämällä tulisi vastata näiden yritysten tarpeisiin. Tarvitaan joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia paikallisesti.  Työaikalaki mahdollistaa työntekijöiden valitseman luottamusvaltuutetun käydä neuvotteluita, kun työpaikoilla sovitaan säännöllisen työajan järjestelyistä. Tämä oikeus tulisi laajentaa kaikkiin työaikoja koskeviin kysymyksiin. Tämä on paitsi työnantajan etu, myös työntekijöiden etu. Jäykistä työehdoista tulee pyrkiä pois ja tilalle kehittää järjestelmä, jossa edistetään yhteistä etua.

Työllisyyden lisäämiseksi tarvitaan myös muita keinoja. Työttömäksi jääminen ei saa olla vaihtoehto ihmisille. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitää porrastaa niin, että työttömyyden alkuvaiheessa päiväraha olisi suurempi kuin loppuvaiheessa. Tämä parantaisi työttömän asemaa työttömyyden alkuvaiheessa ja kannustaisi hakemaan uutta työtä aktiivisesti.

Kotimaisten työllisyystoimien lisäksi tarvitaan lisää työperäistä maahanmuuttoa paikkaamaan työvoimapulaa. Maahanmuuttovirasto tarvitsee lisää resursseja ja uusi tehokkaampia käytäntöjä työlupien käsittelyn nopeuttamiseksi. Tällä hetkellä tilanne on se, että Migri ei ehdi käsitellä hakemuksia ja odotusajat ovat kuukausia.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan myös paikkaamaan suomalaisten heikkoa syntyvyyttä. Syntyvyys on suorastaan romahtanut viimeisen 10 vuoden aikana.  Maahanmuutto yksin ei kuitenkaan riitä paikkaamaan tätä vajetta, tarvitsemme toimia syntyvyyden lisäämiseksi. KD on esittänyt perhe-etuuksien nostamista. Tällaisia avauksia ja perhemyönteistä politiikkaa tarvitaan. Syntyvyyden laskulla on kuitenkin myös muita kuin taloudellisia syitä. Kun ympäröivä yhteiskunta ei enää tunnista perheiden merkitystä ei ole ihme, ettei lapsia synny. Tuntuu ettei enää edes tiedetä, onko olemassa naisia ja miehiä, äitejä ja isiä. Lapsettomuutta
mainostetaan jopa ympäristö- ja ilmastotekona. Ei ihme, että syntyvyys laskee.

Ilmastopolitiikka on ollut tämän vaalikauden keskeinen teema ainakin hallituspuolueissa. Ilmasto on muuttunut ihmistä tärkeämmäksi. Lietsotaan paniikkia ja asetetaan kovia päästövähennystavoitteita. Ihmisiä syyllistetään milloin autolla ajamisesta, milloin lihan syömisestä tai jopa maidon juomisesta. Maanviljelijöitä pidetään ympäristörikollisina, kun he yrittävät tuottaa meille puhtaita elintarvikkeita.

Päästöjen vähentäminen ja ilmastomuutoksen vastaiset toimet ovat tärkeitä. Ilmastokeskusteluun tarvitaan kuitenkin järkeä ja malttia. Yksi järjen ja maltin ääni on Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas. Jos joku niin hän tietää mistä puhuu. Taalas on viime aikoina nostanut julkisuudessa esiin, että ilmastokeskustelussa on myös Suomessa hysterianomaisia piirteitä. Taalaksen mukaan ” Ihmiskunta ei ole kuolemassa eikä maailmanloppu ole näköpiirissä, vaikka olosuhteet pallollamme muuttuvatkin jossain määrin huonommiksi.”  Taalas painottaa, että keskeisintä on löytää kestäviä ratkaisuja energiantuotannossa, ei niinkään pohtia mitä kukakin syö tai juo. Petteri Taalaksen viesti on, että kaikista keskeisintä on luopua kivihiilen, öljyn ja pidemmällä aikavälillä maakaasun käytöstä ja korvata ne vesi-, ydin- ja uusiutuvalla energialla.

Hyvät kuulijat,

Alkanut kevätkausi tulee monella tapaa olemaan ratkaiseva hallituksen näkökulmasta. Kauniit tavoitteet pitää nyt muuttaa teoiksi. Työryhmien, tiekarttojen ja tyhjien puheiden sijaan nyt tarvitaan toimia, erityisesti työllisyystoimia. Kevään kehysriihi ja kesän budjettineuvottelut tulevat olemaan ratkaisevassa roolissa. Jos ei nyt löydetä keinoja talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi on selvää, ettei hallitus pysty toteuttamaan tavoitettaan talouden tasapainottamisesta. Siinä tapauksessa hallituksen pitää ryhtyä leikkaamaan menoja ja siihen en usko tämän hallituspohjan kykenevän.